East Asian mart & uusi saliohjelma
6.2.2014
Riisiproteiinireseptit
10.2.2014
Show all

Ajatuksia massakaudesta

Ihka eka massis!

Eli reilu kuukausi mun elämäni ensimmäistä massakautta takana. (jos ei lasketa mukaan mun lihavia aikoja hohoo)

Jouluun loppui siis ensimmäinen dieetti. Paino saatiin sinne 64-65kg:aan. Ajatukseni oli, että jos oltas vaikka mahdollisesti päästy alle 60kg, mutta ton 64:n jälkeen paino ei vaan enää kertakaikkiaan tippunu ja multa alko loppuun voimat. Koutsi sano, että okei, teit plikka parhaas ja nyt aletaan syömään! Sitten taas seuraavalla dieetillä saadaan kuorittua lisää läskiä pois ja mikä mahtavinta, silloin on jo (toivottavasti :D) paljon enemmän lihasmassaa ja muotoa kropassa. Koutsin opastuksella lähti siis 18kg. 

Olis ollu hienoa päästä tonne kuuteenkymppiin, koska se olis helpottanu tätä massakautta huomattavasti. Mutta tavallaan nyt on turha itkee läikkynyttä maitoa ja varsinkin kun tietää tehneensä ja antaneensa kaikkensa.

Se, että mulla oli alussa paljon painoo pudotettavana on mulle sekä siunaus, että kirous. Jos olisin lähteny heti semmosta tilanteensa, että kiloja ei olisi juurikaan pudottetavana, en olis väsähtäny heti niin paljoa ja olis heti päässy takomaan kunnolla sitä mureketta kroppaan. Mutta maltti on valttia, sinnepäin ollaan kuitenkin menossa ja joka dieetillä saadaan parempaa kuosia aikaan. 

Siunaus se on sillä, että esim. 10kilon pudotus tuskin tuntuu enää kauhean vaikealta mulle. Tiedän ja osaan laihduttaa ja tollanen määrä kiloja lähtee jo varmaan sillä, että käyn kerran vessassa! 😀 Ei vaan, mutta onhan 10kg eri asia kuin 20 tai saati sitten 40kg. Ja se, että en vierasta niin suuresti sitä, että olenkin nyt isompi kuin vielä hetki sitten. Niille ketkä ovat ikänsä olleet hoikkia, se onkin varmaan haastavampaa, eivätkä edes koskaan välttämättä uskalla pitää massakautta.

Rimpulakuvia

IMG_20130920_120230

IMG_20131027_082236

IMG_20131007_103941

IMG_20131027_082053

 Toi maha! 😀  Miksei se voi olla tollanen massallakin 😀

 Dieetin loppuvaiheilla ei enää lihaksiin tuloksiakaan tullut ja vähän ehkä jopa vierastin silloin ulkomuotoani.  Tuntui että pylly katosi kokonaan ja oli liian “pikkutyttömäinen” olo. Viihdyn niin paljon paremmin muodokkaana. Ja nythän sitä muotoa taotaan kroppaan ihan huolella, ihanaaaaa. 

Voisi melkein sanoa, dieetin loppuvaiheessa tuli vähän ehkä jopa identiteettikriisin tynkää. 😀 En vaan ollut tottunut olemaan sellainen rimpatti. Saa sitä naisessa lihaa olla prkl!

Kestääkö polla?

Olisi luullut, että on varsinkin henkisesti vaikeaa kovan laihduttamisen jälkeen lähteä taas keräämään massaa, mutta koska olen oikeasti ennen ollut lihava, ei tämä määrä kiloja tunnu kuitenkaan siihen verrattuna missään. Toki tiedostan vielä erittäin hyvin ongelmakohtani (maha, selluliitti, pohkeet! :D) ja niitä avomiehellekkin aina päivittelen :D, mutta yleisesti ottaen olen jo nyt tosi tyytyväinen kroppaani.  Tietysti kokoajan kehitystä ja tuloksia kuitenkin janoten. 

Pahimpia ovat ehkä ne hetket, kun näen jonkun, kuka on viimeksi nähnyt mut dieetin loppuvaiheilla ja nyt näkee mut. Tulee pakostakin ajatus, että hitto, toivottavasti toi ei luule, että oon vaan lihonu! 😀 Paras olis kun ei ajattelis asiaa ollenkaa ja vaa nauttis syömisestä ja olostaan, lihavat on kuitenkin lepposia.

 Toisina päivinä peilistä tosin katsoo joku ihmeellinen otus ja siitä seuraa reaktiona itkupotkuraivarit. Asia korjaantuu, kun saan taas ruokaa kitaani ja olen tyytyväinen. 😀

Mutta koska mun ajatusmaailmassa kurvit, iso pylly ja isot reidet on hyvä juttu, niin oikeestaan ainakin toistaseks viihdyn tässä kuosissa tosi hyvin. Osaakin ehkä parhaitenkin kantaa itseni hieman pehmeämpänä. En oo koskaan osannut ihannoida laihuutta. Lihaksikas/kurvikas/timmi kroppa taas on mun mielestä silmiä hivelevää. Ja nyt kun hirveästi on polemiikkia tämän fitness innostuksen suhteen.. niin miettikääpäs, että mikä oli muotia vielä pari vuotta sitten. Proana-mikälie, Paris ‘NoAss’ Hilton ja sen farmibestis Nicole Richie. Anoreksia ja bulimia ei oo varmaan koskaan ollu niin suosittua, kuin sillon. Ja ainahan on niitä, ketkä tekee homman väärin tai vetää yli kun tulee joku muoti-ilmiö. Mutta esim. oon huomannu, että suomalaiset naiset on innostunut treenaan pyllyjään… ihan mahtavaa!! Salillakin näkee jo semmosta hyppyripyllyä, että ihan kateeks käy! 😀

Mitä tuleman tuo?

Jännittää vaan, että kun ei yhtään tiedä, että miltä sitä tulee näyttämään ja kuinka paljon tulee läskiäkin eikä vain lihasta. Kun ensimmäistä kertaa tässä kuitenkin tosiaan ollaan massalla 😀 Tietty ittestähän se on kiinni, että kuinka paljon herkuttelee herkkupäivinä ja kuinka osaa pitää edelleen kiinni sallitusta ruokavaliosta. Dieetillä on paljon helpompi pitää pää siinä mielentilassa, että mitään ylimääräistä ei suuhun pistetä! Ja kun ei halua sitä, että esim. koko viikon kova työ kosahtaa siihen, että sunnuntaina iskee hirveät hampparihimarit. Ei se hamppari oo se tehdyn työn arvosta kuitenkaan. 😀

Dieetillä niin odotti sitä, että vaaka näytti kivoja lukemia ja vatsa näytti varsinkin aamulla kivalta! Nyt taas nautintoo tuovat pyöristyneet ja selkeästi kasvaneet lihakset sekä hyvä pumppi salilla.. niin ja tietysti toi ruoka mitä saa syödä hyvällä omallatunnolla! 😀 Tuntuu, että on ns. vähän elämä palannut takaisin tähän likkaan, vireystaso on parempi ja mieli pirteämpi. Eli täytyy nyt vaan nauttia tästä, kun saa syödä!

 Tuun kuitenkin aina sydämeltäni oleen herkuttelija ja nautin ruoasta ja syömisestä suuresti. Eli kun sanotaan että massakaudella saa pari kertaa kuukaudessa herkutella, niin todellakin käytän sen tilaisuuden hyväksi! 😀 Toki mun suhde ruokaan ja syömiseen on muuttunut suuresti mun lihavista ajoista.

Myös dieetillä nautin syömisestä suuresti, sitä nyt vaan sattu sillon oleen vähemmän. Mutta odotin aina seuraavaa ruokaa innolla ja tein hyviä ja maittavia ruoka.

I <3 Food

Mulle ruoka on suuri intohimo. Koen sen kokonaisuutena kaikilla aisteillani. Jos kaupassa tuoksuu tuore pulla tai sämpylä, olen ihan taivaissa. Jos syön vaikka rahkaa, pitää sen olla pehmää eikä karvasta. Pastan pitää olla al denteä eikä missään nimessä ylikypsää. Suklaan käytän jääkaapin kautta, vähäänkään sulaan suklaaseen en koske. Tekemäni ruoan pitää olla kaunista ja syöminen pitää olla rauhoitettu hetki päivästä. Ja ruokaani en jaa. Painajaiseni on lautastani lähestyvät sormet!! Kun syön, keskityn ruokaani ja nautiskelen, enkä vain hotki. Toki myös ajattelen ruoasta, että se on mun polttoainetta ja, että sen pitää ravita mun kehoa mutta kyllä sen silti hyvää pitää olla! 🙂

Voisin melkein sanoa, että nautin ruoasta nyt enemmän kuin lihavana. Nyt ruoka on hyvää ja tekee mulle hyvää. Ennen hain ruoasta vain nopeaa fiksiä, sain siitä hetkeksi hyvän mielen. Mutta sitten taas tuli huono omatunto syömisestä ja jopa välillä fyysisesti huono olo. Tai no, se ruoka mitä söin ei todellakaan tehnyt minulle tai keholleni mitään hyvää. Olin väsynyt ja masentunut. Ihoni oli huonossa kunnossa ja maha aina joko sekaisin tai jumitti.  Ei se ruoka oikeasti ollut edes niin hyvää, että se olisi ollut kaiken tuon arvoista. Ja silloin vain hotkin ruokani, enkä todellisuudessa pysähtynyt nauttimaan siitä. Ja aina kun söin, oli takaraivossa se, että “heiii just tää paska tekee susta lihavan“.

Ja se fiilis, kun esim. dieetillä oli hiilaripäivä.. voeee mahoton! Hyvä kun ei tippa linssiin tullu ku söi leipää voilla. Kuka voi sanoo nyt samaa? Tuleeko tippa linssiin ku  syöt leipää voilla? 😀 Herkut ja tuollaiset maistuu niin miljoona kertaa paremmalta, kun niitä sää syödäkseen vain harvoin.  

Turvotuksen turvotus 

Jännä miten jo pari kiloa voi tehdä aika ison eron kroppaan. Ja mä kun olen vielä tällänen turpoaja tyyppi.. syön vähänkin liian suolaista ruokaa, niin maha on pinkeä pallo, sukanvarret kiristää ja silmien alla on pussit. Ja nyt alussa tuli tietysti helposti kiloja, koska syön pitkästä aikaa enemmän hiilareita ja hiilarit sitovat nestettä. Koutsi on myös massalla ja yhdessä itkettiin sitä, että miksi juri vatsan pitää turvota ja niin paljon! 😀 Toki myös oma pää vääristää paljon asioita ja peilistä katsoo paljon isompi kaveri, kuin mitä todellisuudessa olen. 😀 Täytyy tuokin vaan ajatella niin, että pari kiloa taas siihen toiseenkin suuntaan tekee jo ison eron, eli dieettiä odotellessa!  🙂

Olomuoto nyt

IMG_20140129_090930 IMG_20140129_091312

Kuvat otettuja sellasena aamuna, kun turvotti mahdollisimman vähän. 😀 Ei oo kyllä enää päkistä tietokaan!

IMG_20140128_160010

IMG_20140128_160134

IMG_20140128_162812

IMG_20140128_181759

kyllä, vedin vatsaa sisään 😀 hyvä ku en pyörtyny!! 😀

Huomaan laittavani salillekin peittävampää (kokomusta) vaatetta.. ja noi vaaleet s-kokoset ginan topit voisin suoraa polttaa roviolla! 😀 Mutta se on tasan ton turvotuksen takia. Olo on lihavampi kuin oikeasti olenkaan. Ja kestää tietty tottua taas tähän uuteen olomuotoon. 🙂

IMG_20140129_115335

 

IMG_20140129_115318

 Ammattilaiset massalla

Aika vähän näkee kuvia tunnetuista kisaajatähtösistä massalla eli -off kunnossa. Useimmat kuvat fitnesspimuista on kisakireitä lavakuvia. Ja se ei riitä antamaan tarpeeksi realistista kuvaa fitneksestä. Monet nuoret tytöt lähtevätkin kisaamaan heti puolen vuoden/vuoden treenaamisen jälkeen, kun ovat vain tarpeeksi dieetanneet. Harmittavan moni ei oikeasti uskalla syödä… ja massalla se oikea lihas kuitenkin syntyy. Itse haluaisin nähdä, että suomessa bikini fitness kehittyisi siihen suuntaan, että lavalla nähtäisiin oikeasti sitä lihaa, eikä vain kisattaisi siitä, että ‘ken on heistä kaikkein laihoin’. Jos vuoden treenauksen jälkeen lähtee jo kisaamaan, antaa se aika helpon kuvan kisaamisesta ja bikini fitneksestä. Pitää kuitenkin muistaa että kyse on urheilusta, ei mistään missikisoista. Mielestäni lavalle asteleminen vaatii vuosien taustatyön… itselläni oikeasti tosi monen, kun on ensin pudotettava niin paljon painoa.  Tosin kärjistin nyt aika rankalla kädellä, onhan suomessa myös oikeasti upeita ja mahtavia kisaajia, varsinkin jos ei puhuta mistään amatööritasosta. 🙂

 Esim. Sara Sievisellä on aivan upea fysiikka. Uuh, se pylly!! damn girl.

 Andrea Brazier kisakunnossa, “physique model”

googlen kuvapalvelu

Eli kisakuntoo ja off-kuntoo 🙂 Upea molemmissa, omaa silmää hivelee enemmän toi off kunto.

 

Mut joo mun kunto on vielä vasta lähinnä tämä:

googlen kuvapalvelu

 Mutta eka dieetti vasta koettu ja nyt vasta eka massa menossa, niin tässä vasta tutustutaan tähän maailmaan. Nyt teen ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti niitä lihaksiakin.. hieman odotan innolla seuraavaa dieettiä, kun pääsee oikeasti sitten näkemään työnsä hedelmän. Helpottaa varmaan sitä itse dieettiäkin, jos tulokset on hyviä (eikä sieltä kuoriudu vaan taas joku rimpatti! :D). Eli nyt kovaa työtä ja hurjia tuloksia vaan! Täysillä joka ikinen treeni ja periksi ei anneta. Mä oon tullu voittamaan. 🙂

Taisin toistella itseäni nyt aika paljon, mutta tän selkämmäksi en nyt ajatuksiani saanut. Aikamoinen sillisalaatti se vielä on tuolla pääkopassa muutenkin! 😀 Saattaa jo saman päivän aikana muuttua; salilla peilistä katsoo joku upea lihaksikas pimu ja illalla kotipeilistä joku shrekin morsian. Ota nyt selvää.. nainen kun vielä olen, niin mielipiteet ja mielialat muuttuu niin, ettei itsekkään pysy mukana. Avomies parkaa! 😀

 

 

 

 

 

 

 

8 Comments

  1. :) sanoo:

    Monta kaloria syöt päivässä massalla? Mun mielestä näytät nytkin todella hyvältä!

  2. Mona sanoo:

    “Ja ruokaani en jaa.” I KNOW!! :DD Poikaystävä koittaa napata yhden miniporkkanan mun lautaselta -> “ET OTA SE ON MUN!!!” :’D

    Tosi hyvä kirjoitus! Tuut pääsee vielä pitkälle!

    • Pauliina sanoo:

      Joo!! 😀 Tulee jo ihan pienestäkin kädenliikkeestä kauhee refleksi napauttaa toista sormille 😀 😀
      Kiitti!

  3. Riikka sanoo:

    Moikka! Oon paljon lueskellut Fitfashion-blogeja, mutten oo aiemmin kommentoinut paitsi nyt. Oot aivan mahtava esimerkki ja sulla on aikalailla samanlaiset tavoitteet, kuin itsellänikin. Olen vielä painonpudotusvaiheessa, mutta tulevaisuudessa olisi myös tarkoitus kasvattaa sitä lihasta. En omaa PT:tä, pitäisi varmaan hankkia sellainen niin saisi varmuutta omaan tekemiseen. Kiitos mahtavasta blogista, erittäin mielenkiinnolla jään seuraamaan miten sun massakausi edistyy 🙂

    • Pauliina sanoo:

      Ihanaa, että kommentoit! 😀 <3

      Paljon tsemppiä painonpudotukseen! Hienoa, että teet homman oikein ja malttisesti. Upeeta kuultavaa.
      Joo, kyllä se PT ainaki itselläni sai tän homman ihan eri sfääreihin. Tuloksia alko tuleen ihan ropinalla ja sittenhän tähä hommaan jäikin ihan koukkuun. 😀

      • Evetsu sanoo:

        Hyviä ajatuksia kirjoitukses vaikka massasmisesta en niin paljon vielä tiedäkkään. Muista olla kuitenkin joka pvä tyytyväinen saatuihin tuloksiina ja tietyllä lailla armollinen! olet todella nätissä kunnossa:)! Itekki oin miettint.y pt:n hankkimista nii sais kunnon sykkeen salitouhuihin 🙂 tsemppii ja ennenkaikkea hermoja ! 🙂

        • Pauliina sanoo:

          Kiitos! Niinpä, pitää osata olla myös tyytyväinen eikä liian raadollinen itselleen. 🙂 Itse ainakin koin pt:n tosi hyväksi ratkaisuksi. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *