Rimpulasta ryhdikkääksi
28.1.2015
Lepo ja sen merkitys
2.2.2015
Show all

Feminismi

 

Iik. Nyt kuulostaa pahalta, eikö? Ja vielä pahemmalta, jos kerron, että olen vannoutunut feministi. Hui, taisin pelottaa sen ainoan mieslukijani viimeistään nyt pois lukijakunnastani.

IMG_28205528939320

Haluan kertoa teille miten minä koen, että mitä on feminismi. Minun kantani, minun mielipiteeni ja kokemukseni.

Mitä on feminismi? Se on aate, missä uskotaan miesten ja naisten väliseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen tasa-arvoon. 

Miksi sitten feminismi särähtää pahasti useimpien korvaan? Stereotyyppinen feministi usein ihmisten mielestä on miehiä vihaava aktivisti, kuka ei aja muualta karvojaan, paitsi ehkä päästään. Mutta itse en alunperinkään ymmärrä, että miksi se ajatus on mennyt tuollaiseen. Tai, no ymmärrän. Koska juurikin ne äärifeministit, ketkä ovat niitä miestenvihaajia, pitävät itsestään myös sen suurimman ääneen. Muutenkin usein elämässä, aina se pienin ja äärimmäisin ryhmä saa suurimman huomion.

Minä itse arvostan miehiä ja silloin myös odotan saavani arvostusta takaisin. Tasa-arvo minulle ei ole toisen sukupuolen vihaamista tai alistamista. En halua, että naiset ottaisivat vallan ja miehille pitäisi kostaa kaikki, mitä me olemme historian aikana saaneet kokea. Ihmiset ovat nyt sivistyneempiä ja maailma on yhä enemmän täynnä mahdollisuuksia. Nyt kun tiedämme paremmin, toimimme paremmin.

Olen kiitollinen siitä, mihin suuntaan naisten asema on mennyt ja menossa. Vaikka edelleen on olemassa esim. “naisen euro”, niin olemme kuitenkin tulleet valovuosia eteenpäin jo ihan niistä ajoista, kun isovanhempamme olivat pieniä. Kiitos kuuluu isoksi osaksi e-pillerille. Sen avulla epätoivottujen raskauksien pelko katosi ja naiset pääsivät paremmin kiinni työelämään. Naiset aloittivat siis työnteön 1970-luvulla ja jo nyt n. 20% johtaja ja esimiesasemassa olevista on naisia. Ei mielestäni huonommin saavutettu.

FB_IMG_1422602270457

Mina olen feministi isäni takia. Isä ei koskaan sanonut, että olisin jotenki huonompi ihmisenä, vain koska olen tyttö. Meillä ei koskaan verrattu miehiä ja naisia negatiivis-sävytteisesti. Tottakai on olemassa tiettyjä faktoja, esimerkiksi, että miehet usein ovat fyysisesti vahvempia kuin naiset ja siksi tietyt työt ovat heille yksinkertaisesti helpompia. Mutta muuten älyllisesti tai taidollisesti ei ole mitään väliä oletko mies vai nainen. Jos joku taito on opeteltavissa, kaikilla ihmisillä on yhtälaiset mahdollisuudet oppia se. Se riippuu sitten henkilökohtaisesta kapasiteetistä sekä vahvuuksista, että mitä oppii ja mitä ei. Mutta mielestäni mitään opittavissa olevaa asia ei saa mieltää miesten tai naisten hommaksi. Tottakai yhteiskunta muokkaa jo lapsesta lähtien meidän ajatuksia ja tekemisiä. Tytöt pistetään leikkimään barbeilla ja puetaan vaaleanpunaiseen, siinä missä pojat puetaan siniseen ja leluiksi tarjotaan pikkuautoja ja prätkähiiriä. Mutta aina pitää jättää varaa ihmisen omalle persoonallisuudella, eikä ketään saa peilata sukupuolistereotypioiden mukaan.

Itseäni esimerkiksi naurattaa, jos näen jonkun kuka ajattelee hyvin vanhanaikaisesti ja sukupuoliroolien mukaan. Mies ei osaa ommella ja nainen ei osaa ajaa autoa. Tekisi aina mieli kysyä, että miksi. Miksi hänen mielestään näin on. Luulen, että saisin hyvin timosoinimaisen vastauksen, että ‘no kun niin vaan on aina ollu’ ja ‘ku ei vaan voi‘.

FB_IMG_1422602143100

Ihmisille saattaa tulla ikävä käsitys toisesta sukupuolesta inhottavien ja satuttavien kokemusten jälkeen. Ala-asteella opettajamme antoi hauskan esimerkin, minkä muistan tähän päivään asti:

 “Jos kadulla vastaasi kävelee vihreä mies ja lyö sinua turpaan, niin mitä teet seuraavan kerran kun vastaasi kävelee toinen vihreä mies?”

Useimmat joko vaihtaisivat kadunpuolta, pelkäisivat tai löisivät tätä seuraavaa vihreää miestä.

Sama pätee rasismiin tai syrjintään. Jos olet saanut yhden huonon kokemuksen, voitko tosissasi sen perusteella oikeasti tuomita kaikki samaa rotua/sukupuolta olevat. Joskus toki tietyt asiat toistavat samaa kaavaa ja stereotypiat ovat totta, sen myönnän. Mutta väitän, että ei kaikkia maailman miehiä voi manata kusipäiksi muutaman huonon kokemuksen perusteella. Siinä vaiheessa pitää vain ehkä vaihtaa miestyyppiä ja keskittyä niihin oikeesti hyviin ja kiltteihin miehiin. Ja tytöt, kiltti ei ole sama kuin tylsä. Tylsä on sama kuin tylsä.

Jos baarista tarttuu aina se renttu mukaan tai se tyttö, kuka on eniten humalassa, niin ehkä syy on enemmänkin otannassa. Kannattaa tehdä mieluummin laadullista kuin määrällistä tutkimusta.

Mutta takaisin asiaan. Feminismi on jotain mikä tulee sisältäpäin ja mielestäni feministi saa olla juuri sen näköinen kuin haluaa. Minä tykkään meikata ja pitää kroppani kunnossa ja se ei tarkoita, että mitenkään terrorisoisin itseäni ja alentaisin itseni objektiksi. Feminismi on sitä, että teet juuri sitä mitä sinä haluat, etkä sitä mitä oletat, että mies sinulta haluaa.

Toinen tapetillakin ollut asia on, että jos haluat jäädä kotiäidiksi ja se sopii sinun ja puolisosi taloudelliseen tilanteeseen, niin herranjumala jää (mediassa ollut tapaus missä kotiäidiksi päättänyt jäädä näyttelijätär sai äärifeministien vihat päälleen). Mutta siinä kohtaa jos mies alistaa sinut jäämään kotiin, vaikka itse janoaisit takaisin työelämään, siinä kohtaa ei tasa-arvo toteudu ja se on jotain, mitä en salli tai hyväksy. Mutta kyseessä on kuitenkin kaksi aivan eri asiaa, riippuen tapahtuuko asia omasta tahdosta vai pakosta.

IMG_24187780614293

Minua on nuorempana satuttanut mies. Ja pahasti. Sen sijaan, että olisin katkeroitunut, päätin vain, että ei enää ikinä. Minua ei mies satuta tai alista enää ikinä. Minulle ei mies sano, että miten minun tulisi elää tai toimia (paitsi PT :D). Onneksi olen saanut elämääni miehen kuka arvostaa minua ja pystymme aina pääsemään ratkaisuihin ilman alistamatta tai lyttäämättä toista. Todellinen mies on sellainen, ketä ei pysty emaskuloimaan. Ja en nyt tarkoita mitään luolamiehen omaista machomiestä, vaan sellaista miestä, kuka uskoo tasa-arvoon. Machomieshän on helppo emaskuloida, sen kun ajat autolla paremmin ja nopeammin tai nostat salilla isommin rautaa. Mies, kuka pitää naisia alempiarvoisina on helpompi emaskuloida kuin uskottekaan ja se johtuu täysin miehestä itsestään.

Tiedän, että tietynlaiset miehet eivät koskaan osaa pitää minua muuta kuin ‘lihakimpaleena’ tai eivät millään usko, että omistan vähääkään älykkyyttä tai muutenkaan mitenkään kirjavaa sielunmaisemaa. Ja olen oppinut olemaan välittämättä asiasta. Toisille se, että olen nainen kuka pitää huolta itsestään on automaattisesti yhtälö bimboudelle ja pinnallisuudelle. Mielestäni sellainen kapeakatseisuus on hieman surullista ja en ainakaan sellaista ihmistä edes mitenkään osaa arvostaa takaisin.

FB_IMG_1422602244941

Ihaninta tässä maailmassa on mies, kuka palvoo maata oman naisensa jalkojen alla. Ja sama toisinpäin. On aivan ihanaa nähdä pariskuntia, missä yhteinen kunnioitus pelaa ja toinen nähdään lähestulkoon jumalaisena olentona. Ja herrasmiehet, ah. Herrasmiehet ovat ihania. Ja mielestäni se ei pilaa tasa-arvoa, että miehet avaavat naisille ovia yms. Se on vain ihanaa. Sama kuin, että jos nainen haluaa yllättää kultansa ja tehdä tälle ruokaa, ei se ole mitenkään anti-feminismiä. Jälleen, feminismi tulee sisältäpäin. Jos koet, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia, voit toimia juuri niinkuin itse haluat.

Mielestäni sana feminismi tulisi kylläkin vaihtaa. Koen itse olevani enemmänkin humanisti kuin feministi. Feminismi viittaa jo sanana liikaa naiseen. Toki, naisten oikeuksista ollaan taisteltu jo pitkään, mutta mielestäni olemme jo sellaisessa murrosvaiheessa, että termin voisi jo muuttaa. Enää ei voida puhua vain naisten oikeuksista vaan myös miehet saavat osakseen paljon sortoa, mihin tulisi saada tasa-arvoa. En lähde enempää asioita ruopimaan, koska kyse on niin tulenaroista asioista, mutta sen sanon, että esimerkiksi huoltajuus-asioissa mies jää liian helposti alakynteen ja liian helposti lapsi mielletään vain naisen lapseksi. Mutta sen on vai minun mielipiteeni. Mutta miehille on myös paljon erilaisia paineita ja epäreiluja odotuksia. Esimerksi miehet eivät saa olla yhtä helposti herkkiä kuin naiset. Mies ei muka ole mies jos se itkee. Hevonkukkua sanon mina. Sellainen on ihana ja vahva mies, kuka osaa näyttää tunteensa.

Se, miten minä koen, että mitä on feminismi ja mitä on olla feministi on nimenomaan olla myös miesten puolella. Ei ole enää “kusipää miehiä” tai että “pojat ovat poikia” -tyyppisiä, alentavia yleistyksiä, vaan ihmiset otetaan vastaan yksilöinä, eikä jo valmiiksi solmittuna johonkin idioottimaiseen stereotypiaan. Toki, jos joku haluaa itse olla juurikin tuollainen “stereotyyppinen mies” tai joku joku nainen olla juurikin “sterotyyppinen nainen”, niin ei sekään nyt minun takamustani raavi. Kaikki ovat sellasia kuin haluavat. Mulle tärkeintä on se, että sukupuolet lopettaisit sen toistensa mollaamisen.

Feminismi on nyt viime vuosien aikana noussut enemmän ja enemmän esille ja hyvä niin. Itse olen kuitenkin aina ollut feministi. En vain ikinä ole ymmärtänyt sitä, että miksi ihmeessä minun pitäisi nähdä itseni toisen luokan kansalaisena, vain koska minulla ei ole penistä. Ei kai se penis nyt niin mahtava  laite ole, että sillä saa suoraan vip-passin johonkin ylempään herrainkerhoon. Ihan ihmisiä tässä mielestäni kaikki ollaan. Ja jo se, että nainen luo vartalollaan uutta elämää, pitäisi saada jokaisen miehen arvostamaan naisia ja suorastaan haukkomaan henkeään. Minusta se ainakin on aika pirun upeaa. Mutta, mielestäni naiset ja miehet yhdessä luovat maailmaan tasapainoa. Molempia tarvitaan ja molemmilla on omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Miksi keskitymme vain niihin heikkouksiin ja eroavaisuuksiin?

IMG_285510742924809

Itse en edes usko siihen perustarinaan, että miehet ovat marsista ja naiset venuksesta. Miksi täytyy aina tehdä niin hirveän suuri erottelu naisten ja miesten välille? Okei, suurin osa naisista ei välttämättä tykkää moottoriurheilusta ja en ainakaan tähän mennessä ole tutustunut mieheen, kenen lempiväri olisi vaaleanpunainen. Ja kyllä, naiset saattavat olla enemmän tunteellisia kuin miehet ja blaa blaa. Mutta silti. En vaan ymmärrä sellaista liiallista erottelua. Minä ainakin pidän avomiestäni parhaana kaverinani. Hän on se, kenelle voin kertoa ihan kaiken ja kenen kanssa nauran aina eniten. Ja haluan, että olen juuri sellaisessa parisuhteessa. Ei se meidän keskinäistä intohimoa minnekkään vie, päinvastoin! Luottamus on mulle ainakin tosi suuri sytyke. Voit olla täysin oma itsesi, etkä miettiä turhia.  Ja minun mielestä on tosi harmi, jos on sellaisia pariskuntia missä liian suuresti erotellaan se, että on mies ja miehen jutut ja on nainen ja naisten jutut. Avioliitti on kuitenkin se ihmisen turvatemppeli ja siinä vietetään suurin osa elämästä juurikin sen toisen ihmisen kanssa, kuka siinä vierellä on. Minusta olisi ihan kamalaa, jos me olisimme avomieheni kanssa aivan eri planeetoilta ja ajatukset tai kiinnostuksen kohteet eivät kolahtaisi ollenkaan yksiin. Toki, parisuhteita on monelaisia, joten en lähde kritisoimaan kenenkään tapaa olla parisuhteessa. Itse vain nautin niin suuresti juuri tälläisesta dynamiikasta.

Se, mitä haluaisin tällä kirjoituksella viestiä on, että varsinkin nuoret tytöt alkaisit enemmän arvostamaan tyttönä/naisena olemista. Me olemme upeita ja meistä on moneen. Älkää ikinä kenenkään antako teidän ajatella, että olette jotenki vähempiarvoisia kuin miehet. Tai, että teissä ei ole mitään muuta kuin ulkonäkö. Olen niin kyllästynyt siihen, että tyttöjä innostetaan panostamaan pelkkään ulkonäköönsä. On kiva tunne näyttää hyvältä, mutta se ei saisi olla koko elämän keskipiste ja se ainoa unelma. Kouluttautukaa, hankkikaa ura ja tehkää itsestänne jotain. Chat-juontajuus tai bb-tähteys ei ole jotain, mistä jokaisen 13-vuotiaan tytön tulisi haaveilla. Hankkikaa oikeita unelmia ja toteuttakaa ne. Olemme yhtä hyviä ja arvokkaita kuin miehet, meidän pitää vain alkaa uskomaan itseemme enemmän.

FB_IMG_1422601992149

 

16 Comments

  1. Minnu sanoo:

    Peukut pystyssä tälle kirjoitukselle. Fitfashionin blogeissa harvoin näkee poliittisesti tai kulttuurisesti valveutuneita tekstejä. Hienoa, että sinä sellaisen kirjoitit.

    Feminismillä on Suomessa tosiaan harmittavan huono kaiku, vaikka monet yhteiskuntamme ongelmista perustuvatkin ajattelulle, jota feminismi pyrkii kritisoimaan. Esimerkkeinä juuri mainitsemasi huoltajuuskiistat ja vaikka yleinen asevelvollisuus. Nämä molemmat ovat ongelmia erityisesti miesten kannalta ja perustuvat pohjimmiltaan oletuksille sukupuolten perimmäisestä erilaisuudesta.

  2. Veera sanoo:

    Tiiätkö, oon ihan samaa mieltä niin monesta asiasta tässä! Ja opiskelen sosiaalipsykologiaa, meidän yhdellä kurssilla käsiteltiin just artikkelia jossa esiteltiin tutkimustulokset joiden mukaan feministinaiset luokitellaan aina epäviehättävämmiks kun muut naiset… Ja tätä tekee myös naiset itse huolimatta siitä mitkä niiden omat arvot on. Pistää miettii kuinka syvälle juurtuneita jotku stereotypiat läntisissä yhteiskunnissa on… Anyway feministi myös täällä, nimenomaan tämän sun – ja muuten oikean – määritelmäsi mukaisesti!

    http://balanceandbarbells.blogspot.com

  3. pipsa sanoo:

    Hyvä ja asiallinen teksti ja kanssasi samaa mieltä yhtä asiaa lukuunottamatta:

    ” Feminismi on sitä, että teet juuri sitä mitä sinä haluat, etkä sitä mitä oletat, että mies sinulta haluaa. Jos haluat jäädä kotiäidiksi, niin herranjumala jää! ”

    Avioliitossahan tai parisuhteessa mies ja nainen on tasa-arvoisia ja ylipäätään muutenkin mitä olet tässä teksittä sanonut, mutta toi lause on lähes täysin sitä vastaan. Jos miehelle on ok että jäät kotiäidiksi se on ok, mutta jos se ei olekaan? Ei nainen “voi” jäädä kotiäidiksi vain siksi että HÄN ITSE sitä haluaan. Jos mies on sitä mieltä että kummankin on oltava töissä jotta pärjätään taloudellisesti. Silloin jos kummatkin on töissä se on tasa-arvoista. Ei voi olettaa että miehen harteille voi jättää kokonaan taloudellisen vastuun.

    Olenko ymmärtänyt lauseesi vain väärin vai oletko sitä mieltä miten minä asian ymmärsin? 🙂

    • pipsa sanoo:

      p.s. Unohdin mainita että tällaisissa tilanteissahan pitäisi asiasta yhdessä keskustella ja miettiä kompromissia 🙂

    • Pauliina sanoo:

      Tottakai tuo on asia, mikä pitää keskustella sen oman puolisin kanssa läpi. 🙂

      Kantani olikin siihen, että yleensä feministit lyttäävät kotiin jäävät naiset huonoiksi naisiksi ja että kotiinjääminen on automaatio anti-feminismille. Pohjautuu juuri mediassa esille olleeseen tapaukseen. Eli jos sinulle ja miehellesi on ok ja haluat jäädä kotiin, niin jää äläkä mieti, että mitä yhteiskunta sinusta ajattelee. Selvensikö yhtään kantaani?

      Luulin, että kirjoitin selkeästi, mutta aina näköjään jää jotain väärinymmärrettävää. 😀 Tekstini mielestäni nimenomaan osoittaa, että olen vahvasti sitä vastaan, että toisen yli kävellään.

  4. Inkku sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Vielä lisäisin näihin kohtiin, missä puhut että harvemmin naiset tykkää moottoriurheilusta ja harvemmin miesten lempiväri on vaaleanpunainen, että meidän sosialisaatio tähän kulttuuriin tekee nämä asiat. Ne eivät ole mitenkään ennaltamääräytyviä mieltymyksiä ja piirteitä, jotka jokainen tyttö- ja poikavauva saa syntyessään. Ne lähtee juuri niistä pienistä asioista kuten tyttövauvalle vaaleanpunainen potkari ja poikalapselle ensimmäinen lelu on pörisevä leluauto. Tällaisilla sekoilla sukupuolien kehitykseen on todella suuri vaikutus – tietenkään se ei ole mitenkään mustavalkoista, että ostat pelkkää vaaleanpunaista tyttölapselle ja hänestä tulee bb-tyhjäpää-tyrkky. Kun riittävän moni tyttölapsi alkaisi harrastamaan vaikkapa painia, rallia tai teini-iässä painonnostoa niin nekin harrastukset avautuisivat neutraaleiksi, eikä “poikien jutuiksi”. Tietysti tällainen sosiaalistaminen on todella vaikeaa saada tapahtumaan neutraalisti, sillä mikäli vaikkapa pikkupojan luokasta 80 % pojista harrastaa jotakin ns. maskuliinista lajia, on epätodennäköistä, että tämä pikkupoika älyäisi tai uskaltaisi haluta aloittaa harrastamaan vaikkapa balettia. Traditionaalisen sosialisaation paine on luokassa niin suuri.

    En siis tarkoita, ettet itse olisi näitä em. seikkoja pohtinut, mutta ajattelin tuoda esille 🙂

    • Pauliina sanoo:

      Mutta minähän tuon ne esille. 🙂 Mainitsen tuolla kuinka yhteiskunta ohjaa meitä jo lapsesta lähtien. Juurikin tämä tytölle vaaleanpunaista ja barbeja ja pojille sinistä ja rekkaleluja -stereotypia. Tarkoitin sillä juurikin tätä sinun pointtiasi. 🙂

      Tottakai yhteiskunta muokkaa jo lapsesta lähtien meidän ajatuksia ja tekemisiä. Tytöt pistetään leikkimään barbeilla ja puetaan vaaleanpunaiseen, siinä missä pojat puetaan siniseen ja leluiksi tarjotaan pikkuautoja ja prätkähiiriä. Mutta aina pitää jättää varaa ihmisen omalle persoonallisuudella, eikä ketään saa peilata sukupuolistereotypioiden mukaan.


      Mutta kommenttisi selvensi vielä asiaani, kiitos 🙂

  5. mikaela sanoo:

    Itsekin olen feministi. Mitä enemmän vanhenen, sitä kärkkäämmin tartun epäkohtiin jos niitä näen enkä häpeä kertoa mielipidettäni sillä kyse on niin paljon suuremmasta. Tämä on mulle _se_ aihe josta voisin jutella loputtomiin ja jota tulen puolustamaan hautaani saakka, onneksi mun mieskin on mun kanssa samoilla linjoilla. Niin kurjaa se vaan on ettei feminismiä edelleenkään oteta niin tosissaan jos siitä ei puhu mies, ehkä vielä joskus! Sulla on tosi hyvä blogi!

    • Pauliina sanoo:

      Sanos muuta! Feministi on jostain syystä muka vain naispuolinen sovinisti, eli miehiä sortava hysteerinen nainen. Sen ajatusmallin on muututtava.

      Kiitos! 🙂

  6. Minna sanoo:

    Hyvä teksti! Sen verran pitää sanoa, etten sanoisi miestenvihaajia “äärifeministeiksi”. Miestenvihaajat ja feministit on eri asioita! Feminismin paha kaiku tulee juuri tästä, että ihmiset sekoittaa feministit miestenvihaajiin. Eri asia! Minä olen feministi ja suuri sellainen, kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa. Mielestäni on esim. epäreilua, että vain miehet joutuvat suorittamaan armeijan tai sivarin, “naiset kuitenkin joutuu synnyttämään”. Niin, sitten ku nainen esimerkiksi saattaa synnyttää, niin eipä palkata siitä, palkataan mieluummin mies, koska isien ei tarvi olla töistä pois ja aiheuttaa kuluja työnantajalle siksi, että lisääntyy. No, mitä jos kaikki suorittais sen armeijan/sivarin ja “lastenhoitokulut” menit sit myös puoliksi molempien sukupuolien työnantajille?

    • Pauliina sanoo:

      Olen samaa mieltä kanssasi tuosta asiasta, ihan ehdottomasti. Ja toitotan tuota seikkaa sen minkä ehdin.

      Tässä on kyse enemmänkin näkemyseroista ja minä koen, että äärifeministi puoltaa vain naisten oikeuksia. Ja tässä tapauksessa siis tarkoitin juurikin sellaista, koska yritin juurikin havainnoillistaa tätä käsitystä, mikä suurimmalla osalla ihmisistä on feministeistä. Ja se valitettavasti on juurikin tuo miestenvihaajastereotypia. Ja silloin ei edes voi mielestäni puhua enää feminismistä, jos puolletaan vain naisten oikeuksia koska silloinhan sillä ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Ja itse koen, että sellaisia ovat juurikin nämä äärifeministit. Ja pakko asia oli lukijoille sen takia myös havainnoillistaa.

      Ja kun valitettavasti nämä miestenvihaajat sanovat itseään feministeiksi. Mikä on siis minunkin mielestän väärin ja kaksi aivan eri asiaa. He verhoavat omat äärimmäiset mielipiteensä hyvän aatteen taakse, ja yrittävät esittää, että haluavat oikeuksia kaikille, vaikka haluavat niitä vain itselleen.

      En siis itsekkään suoranaisesti linkittäisi niitä saman nimityksen alle, mutta näin usein valitettavasti on ja asia tapahtuu heidän omasta toimestaan.

      En ole ammatiltani kirjailija/journalisti ja aina kirjoitetussa tektissä on se vaara, että joku asia ymmärretään väärin. Mutta toivottavasti nämä selvensivät kantaani. 🙂

      • Minna sanoo:

        Joo, odotin vain, että kun otsikkona on “feminismi” niin käsitteenmäärittely ois hyvin tarkkaa 🙂 Tunteita herättävä asiahan tää on, ja halusin vaan tuoda tän pointin esiin! Mut joo, hyvähän mun on sanoa kun en ees ite kirjota blogia 🙂

  7. Outi Karita sanoo:

    Hyvin kirjoitettu ja voiko tästä kukaan olla eri mieltä? No niitäkin löytyy…
    Itse kun välillä haaveilen kotirouvuudesta niin minulta on kysytty että eikös naiset ole taistellut oikeudestaan tehdä työtä.Itse ajattelen että on taisteltu oikeudesta valita itse 😉 Tietty tämänhän pitää olla pariskunnan yhteinenkin päätös….

    • Pauliina sanoo:

      Kyllä niitä aina löytyy ja se heille suotakoon. 🙂

      Niinpä, jokainen pariskunta päättää yhdessä, että miten haluaa elää toimia. Toinen haluaa panostaa kotiin, toinen uraan ja kolmas yhtälailla molempiin. Kaikki tekee, niinkuin itselleen parhaaksi kokee. Elämä harvoin on niin mustavalkoista, että toisen ihmisen voi yhden ratkaisun perusteella tuomita. Ja nimenomaan, taisteltu oikeudesta valita itse, hyvin kiteytetty!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *