My staffie
22.12.2014
Hot fudge
30.12.2014
Show all

Kulunut viikko ja asiaa kotimaisesta maataloudesta

 

Joulu tuli ja meni. Itse jouluaatto meni todella nopeasti ohi, mutta onneksi pääsin nauttimaan joulunpyhistä pitkään ja rennosti. Paljon tuli käytyä sukulaisilla, niin omilla kuin avokin. Herkut jäivät nyt tänä jouluna puuttumaan, mutta kokemus oli hyvä ja opettavainen; ei joulu ole sitä, että ahtaa napansa täyteen (niin kuin olen tähän mennessä joka joulu tehnyt), vaan joulu on myös niin paljon muutakin. En siis missään nimessä sano, että jokainen joulu pitäisi tästä lähin vetäistä pipo kireällä, mutta oli kiva huomata, että olo on näin parempi ja se riittää, että saa mahansa suht täyteen ihan perus ruualla. Ja jos niitä konvehteja itselleen sallii, niin ei sen tarvitse automaattisesti tarkoittaa, että joulunpyhinä pitää tuhota 5 kokonaista suklaarasiaa ja mennä joka ilta nukkumaan suu vaahdossa hirveässä suklaakoomassa (ööö.. siis ee-eeen puhu siis omasta kokemuksesta hehe…).

Minulla ei ollut jouluun sen suurempia odotuksia, lähinnä ajattelin, että treenaan vaan koko viikon ihan täpöillä. No, elämäni tarina ja uhosin tätä fraasia liikaa ja koko kuluneen viikon olen ollut jonkun pikkupöpön kourissa. Olo oli kuitenkin sen verran höttö, että päätin pitää salista ihan täyslepoä. Osaltaan ehkä se myös auttoi siihen, ettei syömisessä käynyt ylilyöntejä, koska en päässyt tekemään kauppaa itseni kanssa, että yksi ylimääräinen treeni on yhtäkuin yksi joulutorttu. Ja tiesin, että nyt ei kannata syödä yli, kun ei juurikaan mitään kuluta. Onneksi olin kuitenkin sen verran voimissani, että pääsin kaikkialle kylään asti. On ollut muuten tosi outo pöpö; alilämpöä, paineentunnetta ja särkyä päässä ja niskat ihan tulessa. Koutsi epäili ylirasitusta, kun hups olen taas kerran unohtanut kevyen viikon tärkeyden…

 

Joulu alkoi avokin vanhempien luota ja loppuillaksi menimme minun vanhemmille.

IMG_20141224_144832

IMG_2097 IMG_2098 IMG_2099 IMG_2114 IMG_2142 IMG_2158 IMG_2165 IMG_2166

IMG_2172 IMG_2170

IMG_2221 IMG_2222

En odottanut lahjojen suhteen tänä vuonna mitään erityistä. Vanhemmilta olin toivonut apuja tietokoneen ostamiseen. Nyt kun olen koulussa, niin kunnon läppäri on aika tärkeä juttu. Lahjamäärä oli kuitenkin ihan huikea ja olin ihan super otettu siitä kuinka ajatuksella kaikki lahjat oli minulle ostettu.

IMG_2175 IMG_2178 IMG_2191

IMG_2180

IMG_2203 IMG_2209

IMG_2193IMG_2201

Joulu huipentui maaseutumatkailuun. Kaunis talvinen maisema, vanha kartano ja eläimiä.. mitä muuta sitä ihminen tarvitsee. <3

IMG_20141228_124326

IMG_2223 IMG_2226 IMG_2231 IMG_2240 IMG_2241 IMG_2242 IMG_2244 IMG_2245 IMG_2248 IMG_2249 IMG_2251 IMG_2254

Saimme myös todistaa pienen vasikan syntymän. Tälläiselle kaupunkilaiselle se oli aikamoinen kokemus! 😀

IMG_20141228_195058 IMG_20141228_220106

Yela traumatisoitui niin lehmistä, kuin vasikan syntymästä. 😀 😀

IMG_20141229_084606

Tiesitkö, että tuottajalle maksetaan naudanlihasta keskihintaa 2,40/kg ja maidosta 35-42 senttiä per litra. Miettikää, kun ostette vaikka sitä sisäfilepihviä, että kuka siitä vetää eniten välistä..

Ja, että vasikat erotetaan emoilta niiden oman turvallisuuden vuoksi, koska monellakaan lypsylehmällä ei ole ns. äidinvaistoa ja se saattaa polkea vasikan kuoliaaksi koska on tälle vihainen kivuista mitä se syntyessään aiheutti. Eli kyseessä ei ole ihmisen oma etu ja näin eläinrääkkäys, vaan juurikin päinvastoin.

Maatilan pitäminen on kovaa ja rankkaa duunia. Ei mun yksikään dieetti tai treenikausi ole mitään verrattuna siihen, mitä tuolla tilalla joutuu päivittäin tekemään. Pitkiä päiviä, mitkä alkavat aamukuudelta ja loppuvat myöhään illalla. Vapaapäiviä saa joskus ja jouluna ja niitäkin joutuu suunnittelemaan ja anomaan pitkään. Jos tulet kipeäksi, niin se onkin vähän huonompi homma. Lomittajia kun ei ole tuosta vain tarjolla. Miettikää kun ostatte sitä maitorahkaanne tai leipäänne, että joku on tehnyt sen eteen ihan hitosti duunia. Suosikaa kotimaista. Nää tyypit oikeesti raataa aamusta iltaan pienellä palkalla ja tekee meidän ruuan eteen paljon töitä ja sitten me mennään kauppaan ja ostetaan se halvin mahdollinen ulkomaalainen tuote ja säästetään siinä muutama penni. Herätkää ihmiset!

Tätäkin maatilaa pitää itseäni vain hieman nuorempi, kaunis nainen. Ja on ihan uskomatonta nähdä se rakkaus niitä eläimiä kohtaan  ja se intohimo sitä omaa työtään kohtaan. Ei voi kuin ihailla. Jos tälläisiä maatiloja olisi enemmän ja ei ollenkaan 600 lehmän tehotuotantotiloja, niin maailma olisi himpun verran parempi paikka elää.

FB_IMG_1419846534678 FB_IMG_1419846575427

FB_IMG_1419847114130

Tuosta kannattaa kuunnella mahtava radiojuttu aiheesta:

Radio SuomiPop Aamulypsy ja jos haluaa lukea rehellistä tekstiä siita millaista elämä maatilalla on, niin kannattaa lukea tätä (Elämää lypsykarjan kanssa) blogia.

Ja vielä yksi juttu….

FB_IMG_1419719685322

Ihanaa Uutta Vuotta!

2015, mä olen valmis.

8 Comments

  1. Mari A sanoo:

    Voi tuota navettakuvaa missä Yela koittaa silmä kovana katsoa ettei lehmät tee jotain äkkiliikkeitä 😀 Mun edellinen sheltti pääsi myös joskus käymään navetassa ja oli kyllä hauska katsoa sitä kun se meni tuollaisen “kunniakujan” läpi. Lehmät koitti päästä kurkottamaan kummaltakin puolelta ja koiraparka koitti pysyä kaikista naamoista mahdollisimman kaukana 🙂

    Jotkut jaksaa vouhottaa, että koirat täytyisi opettaa olemaan rakettien paukkeessa. Meillä meni nykyisen collien kanssa hyvin siihen asti, kun jotkut kakarat päättivät paukuttaa papatteja meidän pihan takana keskellä kesää (!). Vannon, että jos olisin ollut itse paikalla, niin kakarat olisivat saaneet niskaansa sellaiset huutoraivarit, että nimeni olisi sen jälkeen ollut “Se Hullu Koira-akka”… Koira oli silloin vielä pieni pentu, joten sai vähän heikot eväät ensimmäiseen uuteen vuoteen. Sen verran hyvin on asiat, ettei meillä ihan täristen pelätä, mutta sen verran on epämukavaa sisälläkin että menen koiran kanssa välillä suosiolla kylppäriin tai komeroon hengaamaan. Kyllä sitä voisi mukavamminkin sen uudenvuoden viettää..

    Oikein hyvää uutta vuotta 🙂

    • Pauliina sanoo:

      Joo, se oli ihan mammanpoika tuola navetassa. 😀

      Toiset koirat on vaan arkoja, aina.. vaikka mitä tekisi. Mä en itse vielä edes vielä tiedä Yelasta miten se tulee reagoimaan, kun viime vuonna oltiin sen eka uv mökillä.. toivotaan, että ei reagoi mitään. Viime uv:na Yelan veli pelästyi raketteja niin, että pääsi valjaista karkuun ja oli hukassa seuraavaan aamuun. Luojan kiitos se siis löytyi. Itse en oo ikinä ymmärtäny raketteja.. se on kun ampuisi rahaa taivaalle. 🙁

      Hahah, se hullu koira-akka! 😀

      Samoin! 🙂

  2. annnaaa sanoo:

    Ai että mä inhoan raketteja! Niihin käytetään kauhee määrä rahaa, ne roskaa ilmaa ja luontoa ihan hirveesti. Sen lisäksi etten itse välitä paukkeesta, koirani on koko illan paniikissa ja piiloutuu sängyn alle. Pelkään myös raketteja ampuvien puolesta. Lapsille ei välttämättä ole huolehdittu suojalaseja tai kuulosuojaimia, ja aikuiset ovat luultavasti suurin osa humalassa. Ei erityisen turvallista touhua. 🙁

    Tulevasta paukkeesta huolimatta, hyvää alkavaa vuotta! 🙂

  3. Emmi sanoo:

    Itse en ymmärrä raketteja lainkaan, edellä kommentoineet kiteyttivät hyvin kantani. Kun itselläni oli vielä koiria vietin aina uudenvuoden heidän kanssaan kotona vaikka eivät pahemmin raketteja pelänneetkään. Uusivuosi on muutenkin niin turha juhla ja pääosa ihmisistä vetää jäätävät överit – no thanks. Mielummin neljän seinän sisällä vaikka sitten yksin. T. 27-vuotias mummo 😀

  4. Eveliina Ylikoski sanoo:

    Nyt täytyy sanoa sulle että arvostan sua entistä enemmän! Olen itse kasvanut maatilalla ja tiedän mitä se elämä on. Nyt on ollut mediassa niin paljon vääristeltyjä kuvia ja aktivistien kauhukertomuksia, että on hienoa että joku ei maanviljelijä puhuu asiasta realistisesti 🙂 On ollut hieno seurata sun blogia niistä kauhukiloista timmiin kuntoon. Oot tuonut mulle tosi paljon inspiraatiota oman projektini kanssa, vielä 20kg pitäis haudata johonkin.

    • Pauliina sanoo:

      Kiitos. <3 Joo, tuo aktivistien touho on todella surullista. Keskittyvät niin epäolennaisiin asioihin ja saavat huonon maineen hyville, rehellisille ihmisille. Minäkin haluan eläimille oikeutta ja tuon maatilan nähtyäni näen maailman taas kauniimpana ja parempana paikkana. En edes ymmärrä, että miten joku saa tuollaisista väännettyä, että tuo olisi eläinrääkkäystä. Keskittäisivät energiansa vaikka pentutehtailijoihin tai Kiinaan, missä eläimiä nyljetään elävältä.

      Kaikki kunnioitukseni menee kyllä näille ahkerille maatilanpitäjille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *