Valkoiset hampaat ja kaunis hymy
23.6.2015
9 tapaa, jotka kaikkien tulisi osata ennen kuin täyttävät 30
25.6.2015
Show all

Kun oot vaan paska

Mä oon ihan paska bloggari.

Mä oon ihan paska treenaan.

Mä oon varmaan ihan paska työssäni.

Oonkohan mä ihan paska kaveri.

Paska.

 

Tiedättekö niitä päiviä? Niitä päiviä, kun et löydä mitään hyvää sanottavaa itsestäsi. Kaikki mitä teet on vaan huonoa ja rumaa ja pienikin vastainkäyminen tuntuu vaan lähes ansaitulta. Niin kuin, että näin tässä pitikin käydä, koska oon vaan niin paska. Mä en tiedä, johtuuko tämä mielen oikukkuus siitä, että olen nainen ja noh, koska estrogeeni. Vai onko täysin normaalia mennä tunnetiloissa nopeasti ääripäästä toiseen. Joskus mietin, että se on oman mieleni tapa pitää jalkani visusti maassa. Jos jossain kohtaa meneekin tosi hyvin, niin alan helposti epäilemään itseäni. Että en ole kaiken sen hypetyksen arvoinen. Keksin selityksiä sille, että miksi menee hyvin. Ihan kuin se ei ole minun  omaa ansiotani.

Asia on ristiriidassa sen kanssa, että minulla on luottamusta itseäni kohtaan ja tykkään kurottaa korkealla elämässäni. Mutta jotenkin ajattelen aina, että olen vasta matkalla. Nyt teen vasta pohjatyötä enkä missään nimessä vielä ole mitenkään menestynyt. Ja en olekkaan, olen opiskelija ja elämä vielä täysin auki.

IMG_4722

Vaikka olenkin päässyt elämässäni eteenpäin ja muuttanut täysin elämäni suunnan, niin silti tälläisiä päiviä tai viikkoja tulee. Kun itseluottamus katoaa täysin ja et ole sinut itsesi kanssa. Sinut oman persoonasi kanssa ja sen kanssa, että miten osaat ja teet asiat. En siis puhu ulkoisesta olemukesta nyt tässä yhteydessä. Vaikka toki sitäkin on helppo alkaa vihaamaan, silloin kun kaikki muukin itsessä ärsyttää.

Mitä sille itsetunnolle tapahtuu? Minne se yhtäkkiä valahtaa. Ja miksi? Miksi elämä ei voi vaan olla tasaista. Tänään, huomenna ja ylihuomenna samaa tunnetta. Tai no toisaalta, en halua sellaistakaan. Ehkä tämä on se kääntöpuoli siitä, kun tuntee vahvasti. Toisina päivinä olen oman itseni paras ystävä ja toisina päivinä pahin vihollinen. Huonointa vaan on se, että en itse saa valita, että milloin olen mitäkin.

Kai tämä on näitä herkän ihmisen ongelmia. Tunnetaan liian suuresti. Mutta tälläisen tunteiden mutakuopan jälkeen hyvä tuntuu taas mahtavalta ja kiva on älyttömän kivaa.

IMG_20150623_212407

Olen sillisalaatti, itsellenikin vielä täysi mysteeri.

 

10 Comments

  1. Ansku sanoo:

    Haha! Sama juttu täällä. Matkalla ollaan aina vaan, ja herkkyys on joskus aikamoista vuoristorataa kun tuntee kaiken niin järkyttävän vahvasti.

  2. paula sanoo:

    I so feel you !!
    Eilen oli kans samanlainen päivä täällä 🙁 se on ihan kauheeta. Itkettää jos lusikka tippuu lattialle ja nyt ei oo ees hormooniahdistus päällä. Kyllä on mahtavaa. Tai siis ei ole !! Olen kans herkkä, kalat ja nainen ja mitä kaikkee… 🙂 työtön ja arvoton ja mitäään en osaa ja mihinkään en voi hakea kun ei riitä kompetenssi jne… Onneksi tänään on parempi päivä ja juoksulenkin jälkeen hyvä olo ja fiilis. Ja ehkä se mun työpaikka vielä odottaa tuolla jossain. Tsemppiä paskapäiviin. Ne menee ohi !!

    • Kalat täällä myös! 😀 Vaikka en edes horoskooppeihin usko, niin luonteeni on täysin “kalat”. 🙂

      Urheilu auttaa useimmiten ja niinpä, kyllä nämä aina ohi menevät. Sinne myös ja kyllä on työpaikka vielä jossain sulle! <3

  3. Tiina sanoo:

    No eilen oli täälläki tuo kuuluisa paska pääivä! kaikki meni taas niin “loistavasti” niin kyllä illalla oli kiire nukkumaan että paska päivä ois pulkassa! Tänään taas vähä parempi! 😀

    • Itsekkin oikein tokaisin, että ei olis pitäny herätä tänään!! 😀 Mutta totta tosiaan, kyllähän se fiilis oli hyvin erilainen jo tänään seuraavana päivänä. 😀

  4. kultsimuruinen sanoo:

    Usein se itsensä morkkaaminen lamaannuttaa ja ei saa mitään aikaiseksi. On vaan niin “paska”. Onneksi nämä päivät on harvassa ja aina voi parantaa tapojaan.

  5. Janina sanoo:

    Tuttuja tunteita! Herkkyys on samalla todella hieno piirre ihmisessä, mutta tosi usein sille ihmisille taakka. Tai siltä musta ainakin tuntuu. Joskus asioita oikeesti jää sanomatta tai tekemättä sen takia, että tietää sen herkkyyden aiheuttavan ongelmia. Mulla esimerkiksi tulee itku tooooodella helposti, mikä aiheuttaa useimmissa ihmisissä selkeesti hämmennystä. Vaikutan varmaan ihan hermoheikolta sekopäältä, joka ei pysty käsittelemään asioita! 😀 Siitä ei kuitenkaan ole kyse, olen tätä asiaa aika paljon meinaan analysoinut! Oon tullu siihen tulokseen, että herkkään ihmiseen vaikuttaa tosi paljon esimerkiksi ihmiset, joista välittyy tunne, välittäminen ja kiinnostus sun hyvinvointiin. Esim. lääkäri, joka todella haluaa tietää mikä on sun ongelma ja todella yrittää etsiä vastausta eikä vaan heitä reseptiä kouraan, on mulle tälläinen “tippaa linssiin”-tilanteen aiheuttaja. Kuulostipa oudolta, kun luin ton edellisen lauseen… 😀 Mutta joo, sitä herkkyyttä täytyy tässä itekin vaan opetella käyttämään enemmän hyödyksi, kuin pelätä sen olemassaoloa. Positiivinen piirrehän se kuitenkin on 🙂 <3

    • Tiedän tunteen. Muistan edelleen yhden vaatekaupan myyjän, kuka sanoi mua tähtisilmäksi. Olin nuori ja ehkä pahimmassa nuoruuden angtissani silloin ja hän oikeasti silloin katsoi mua silmiin, kuunteli ja puhui mulle. Muille olin vain hankala nuori. Myös tuollaiset lääkärit muistaa aina <3

      Sepä se! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *