Avain onneen?
6.8.2014
Onko tavallisuus tuomittavaa
18.8.2014
Show all

Miksi en juo?

Suomessa on outoa jos joku ei juo. Sen pitää olla jotenkin tylsä ja kuiva tyyppi. Raskaana tai toipuva alkoholisti. Olemmehan sentään alkoholin suurkuluttajia. Minä tykkäsin ennen juoda paljon ja usein enkä nykyäänkään koe tarvettä kritisoida ihmisiä heidän juomatavoistaan. Pääasia on, että on oikeasti onnellinen, eikä yritä lääkitä itseään alkoholilla ja se, että ei ole koskaan itselleen tai muille vaaraksi ja muutenkin osaa juodessaan silti käyttytyä. Mulle on ihan sama jos joku käy joka viikonloppu dokailemassa. Aikuiset ihmiset saavat itse päättää mitä elämässään haluavat tehdä.

Mulle itselleni alkoholi teki pahan olon. Eikä vain fyysisesti vaan myös ja enimmäkseen henkisesti. Onkin tutkittu, että naisten psyyke ei kestä alkoholia niin hyvin kuin miesten. Ja minä ainakin pystyn allekirjoittamaan tuon. Olen muutenkin sellainen tyyppi, että minun tulee hyvin tarkasti vaalia henkistä hyvää oloani ja tehdä paljon töitä sen eteen. En voi syödä päin persettä, dokata ja olla liikkumatta ja olla silti onnellinen. Jos teen nuo edellämainitut, kaatuvat seinät päälleni hyvin nopeasti. Toiset pystyvät juomaan ilman ikäviä sivuvaikutuksia. En juuri koskaan kärsinyt sellaisesta krapulasta, että pää vietettiin kiinni vessanpytyssä, olin vain toooodella väsynyt ja masentunut. Ja tätä jatkui aina pitkälle seuraavaan viikkoon. Valehtelematta jos olin launtaina ollut juomassa, niin vasta seuraavan viikon keskiviikkona aikaisintaan alkoi helpottamaan ja elämä taas voittamaan.

IMG_103573120336744

Ja sitäpaitsi Tampereella ei edes ole mun ikäisille hyvää baaria. Tykkään tanssia ja voisin mennä vain vaikka selvinpäin tanssimaan baariin, missä soisi hyvä musiikki. Hip hop/rap/rnb, kaikki menee. Kaikki missä on kunnon selkeä rytmi ja idea. Dubsteppi ihan hyvää musiikkia vaikka salilla, mutta sitä on mahdoton tanssia baarissa. Näytän lähinnä vain hylkeeltä, mikä on saanu jonku kohtauksen jos yritän dubsteppiä tanssia.

Suurin syy juomattomuuteeni tällä hetkellä on kuitenkin treenaus. Treenaus on nyt mun elämä ja teen asioita, mitkä sopii siihen. Tuntuu, että tietyntyyppisten ihmisten on hirveän vaikea uskoa sitä, että oikeasti nautin tästä mun elämästä ja urheilusta. Kun mulle tää ei ole sitä, että vaan mätänen kotona. Päinvastoin, mulle jokainen päivä on itsensä ylittämistä ja siinä on jotain tapahtumaa. Mulle taas sellainen elämä ei oikeen mee jakeluun, että maanantaista perjantaihin vaan mennään töistä suoraa väsyneenä kotiin ja sitten joka lauantai vedetään pää ihan täyteen ja sunnuntai vietetään sohva kiinni kyljessä ja pitsa toisessa ja kaukosäädin toisessa kädessä. Ja edelleenkään, mä en tuomitse. Mä en vaan itse ikinä pystyis elään tollaista elämää. Ja kun tuntuu, että ihmisillä on joku kummallinen erityissoikeus tuomita tätä mun elämäntyyliä ja ihmetellä, että eikö mulla ole tylsää. Ei ole, mä nautin mun elämästä. Ja pystyn vieläpä nauttiin siitä ihan omana itsenäni, selvinpäin.

Screenshot_2014-08-03-21-25-46-1 (1)

Siinä kohtaa kun treenat 4-5 kertaa viikossa salilla ja siihen vielä lenkit, työt (nyt myös syksystä lähtien koulu, jee!!) ja kaikki muu päälle, niin kaikki ylimääräinen aika kannatta käyttää leväten. Ei silloin halua edes mennä rillumaan yöhön ja periaatteessa pilaamaan kaikki se tehty työ mitä on viikolla kroppansa eteen tehnyt. Ja kun alkoholi keskeyttää palautumisen.  Minäkin kuka teen vuorotyötä, aika usein vuoroja osuu viikonlopulle, että sekin jos joskus haluaisi mennä yöhön rilluttelemaan on pitkän suunnittelun tulosta. Kun treenaat 5 kertaa viikossa on niiden kahden lepopäivän osuttava juurikin viikonlopulle. Eli silloin myös työvuorojen oltava sellaisia, että ennen tai jälkeen töiden pystyy salille menemään ja vielä lenkin kiskomaan jossain välissä. Plus seuraavaan viikon treenit kärsivät edellisestä viikonlopusta aina. Ja minusta juominen on todellista rahanhukkaamista. Jos ottaa sisäänpääsyt, juomat ja taksit huomioon, niin kyllähän tuo ulkonakäyminen on pirun kallista lystiä. Mielummin sillä hinnalla ostan vaikka vähän hienompaa ruoka ensi viikoksi kuin pelkkää rainbowin tonnikalaa. Tai ostan vaikka uudet salipöksyt! 😀

Mulle sali on se, mitä useille on baari. Mulle sali tuo hyvää fiilistä. Olin pitkästä aikaa baarissa hetki sitten ja totesin, että se on ihan kamalaa. Ensimmäinen vartti minulla meni hirveissä jännityksissä, olin kuin kala kuivalla maalla. No sitten tietysti kaverit alkovat tivaamaan, että miksi naama on noin norsunvituilla.  😀 Ja kun sitten jännitys alkoi muuttua puhtaasti ahdistukseksi. Värit, valot, ihmiset ja kaikki vaan hyökkäsivät silmille. Hyi.

Ja mun itsetunto pärjää ihan ilman näiden nuorten poikien ihastuttavia kommentteja: “hyvät tissit, heitä läpyt!” “Hei, annakko lettua?!”. Oikeesti pojat!? Noinko te luulette ikinä saavanne (vähääkään laadukasta) naista! Kotiin takaisin kasvaan ja karvottuun sanon minä. Ei noin puhuta naiselle.

T. kukkahattutäti

 

Musta tuntu, että mun piti tehdä tää postaus, koska varsinkin näin kesä-aikaan tuntuu, että mun juomattomuutta on hirveesti kyseenalaistettu. Ja nyt pääsin muistuttaan itseäni siitä, että näin on näppylät, että  mä en enää tykkää dokaamisesta. Mullakin on jo ikää kuitenkin sen verran, että kerkesin ihan tarpeeksi monta vuotta ensinnäkin jo baareissa hillumaan. Ja kun ei se meno siellä muutu, kävijät vaan nuorentuu, siinä missä itse vanhenee. 😀

Joku sanoi, että ei elämä saa olla pelkkää kotona olemista ja suorittamista. Että jos vaan elää tavoitteesta toiseen, niin se kierre ei lopu ikinä.

Mutta kun mä aloin elämään tavoitteesta toiseen, mun elämästä alkoi tulla jotain. Muhun palas intohimo. Halu elää ja halu saavuttaa oikeesti tässä elämässä jotain. Mulle tuli kasa unelmia ja tavoitteita, mistä monet oon jo toteuttanu tai vähintään päässy tosi lähelle.

Ja urheilu ja fitness on ikuinen prosessi. Ja se sopii mulle, siinä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Vain mä itse pystyn tekeen omalla asenteellani sen, että mun arjesta tulis pelkkää suorittamista ja se olis sitä, että vain stressaisin, enkä nauttis asioista. Mutta jos nautin siitä mitä teen ja iloitsen aina jokaisesta saavuttamastani tavoitteesta, on tää mun elämä aika pirun ihanaa.

IMG_417551197955127

En sano, että alkoholi itsessään siis vain oli ainoa tekijä, mikä teki mun elämästä aikoinaan sellaisen kuin se oli. Mutta sanotaanko, että se kuvastaa sitä, että ihminen tekee aikaa sille, mikä on hänelle mieleistä ja ykkösprioriteetti. Ja eikös aika monet sano, ettei aikaa urheilulle löydy, mutta aika moni silti vetää lärvät aina viikonloppuisin..

Mun unelmaviikonloppu on sellainen, että se on töistä vapaa ja aamut vietän lenkillä ja salilla ja illat rentoutuen, joko leffaa katsoen tai (selvinpäin) kavereiden kanssa. Se on musta ihanaa. Ja näin seuraava viikkokin alkaa pirteästi ja harvoin koen “ei vittu, maanantai” -fiiliksiä. Mulla koko viikko on siistiä aikaa, ei vain viikonloppu.

Ja kun alkoholi ja nousuhumala on sitä, että lainataan seuraavan päivän serotiinitasoja, eli onnellisuudentunnetta. Okei, lauantaina nousuhumalassa on kivaa mutta entäs se sunnuntai sitten?

IMG_313925793493345

Ja mulla itselläni on ihan selkesti jäänyt kunnon kammot, kun tuli nuorena vedettyä niin paljon ylilyöntejä, että nykyään olen jopa liian varovainen sen alkoholin kanssa jos juon. Mun mielestä ei ole vain omalla kohdalla mitään hirveämpää, kuin olla niin kännissä, että kontrolli pettää. Haluan olla sellaisessa tilassa myös humalassa, että pystyn seuraavana päivänä edelleen allekirjoittamaan sanani ja tekoni. Kauheinta ja ahdistavinta on se, jos ei edes muista edellistä päivää. Varsinkin kun tuolla liikkuu ties mitä tyyppejä, niin oikeen ahdistaa nuorten tyttöjen puolesta, ketkä tuolla viikonlopusta toiseen kulkevät kaupungilla ihan pää täynnä. Ja joskus vielä yksin! Äly hoi, älä jätä! Kaveria ei jätetä yksin!

Okei, menee taas vähän täti-asteelle nää mun puheet, mutta jotenkin vaan koko alkoholi ja kaikki siihen liittyvä ahdistaa. Ihmiset ei silloin ole omia itsejään ja alkoholi aiheuttaa niin paljon myös mielipahaa vaikka sitä aina juhlimismielessä otetaankin.

Screenshot_2014-08-01-20-08-17-1

Jotenkin tuntu, että mun oli aika pitää tää “puheenvuoro” tästä aiheesta. Ja ei itseni takia, vaan sen takia, että muut ihmiset sais vihdoin mielenrauhan asian suhteen. Tuntuu, että ihmiset tuntee olonsa epämukavaksi mun seurassa, jos sanon etten tykkää juoda. Että mikä ihmeen tantta toi on, relais vähän. 😀

Mulla on nyt vaan tällä hetkellä erilaiset mielenkiinnonkohteet elämässä. En koe olevani mitenkään parempi kuin muut, kun en juo ja en edes juurikaan ajattele sitä etten juo, koska mun normaalissa arjessa ei tuu sellasia tilanteita vastaan, missä se aiheuttais ongelmia. Alkoholi ei vaan sovi mun elämään ja mä ihan rehellisesti, käsi sydämellä, en tykkää olla humalassa ja keskusta puolenyönaikaan viikonloppuisin on mun mielestä oikeesti ihan pirun ahdistava paikka. Humalaiset ihmiset ahdistaa ja pelottaa mua. Sama kuin narkkarit, ne pelottaa mua ihan sikana. Silloin ihminen on arvaamaton ja ei ole oma itsensä. Hyi.

Plus alkoholi ei vaan enää sovi mun elimistölle. Kun oon vuoden eläny terveellisesti, ilman alkoholia ja tupakkaa, ei olo kostean illan ja passiivisen tupakoinnin jälkeen ole mitä paras. Jos ei nyt ihan okseta, niin tuntuu siltä, kuin sisuskalut olisivat ihan tulessa.

Kohta muuten tulee vuosi täyteen elämää ilman tupakkaa! Wuhuu! Ja kertaakaan en ole repsahtanut. Lähinnä ihmetyttää, että miksi ihmeessä ikinä edes poltin. 😀

Toivottavasti muutkin tekee terveellisempiä ratkaisuita, jos kokee, että se nykyinen elämä vaatii liikaa veronsa.

IMG_48263489315428

 

 

21 Comments

  1. Eikku sanoo:

    Tämmönen 36-vuotias raitis täti-ihminen vaan halusi kommentoida, että “it gets better”. Olen ollut juomatta 15 vuotta ja kyllähän silloin ensimmäiset vuodet sitä ihmeteltiin enemmän. Mutta vähitellen ystävät ja tuttavapiiri tottuu siihen ja lakkaa kyseenalaistamasta. Ja kun kaveripiiriin tuli sitten ajan kanssa myös luontaista vaihtumaa, ja uusille ihmisille se (juomattomuus) oli normaali osa minua.

    • Pauliina sanoo:

      Näinhän se menee. Ihmiset tuppaavat laittamaan toisensa tietynlaisiin “laatikoihin” ja maailma meneekin sekaisin, jos joku ei enää toimikkaan niin, kuin hänen oletetaan toimivan ja käyttäytyvän. Niinpä, uusimmille tutuilleni tämä asia on jo onneksi ihan status quo.

  2. P sanoo:

    Moikka!
    Mahtava kirjoitus, respect! Oon itekkin ollut nyt muutaman vuoden juomatta, eikä entiseen “teineilyyn” oo enää paluuta. Hirvee olo vaan tulee ja rehellisesti sanottuna kotona on paljo mukavampaa 😀

  3. Kia sanoo:

    Tosi hyvä teksi ja oon aivan samoilla linjoilla sun kanssas! Aina kun otan alkoholia, edes vähäsen, tulee kamala olo sekä henkisesti että fyysisesti. Mun kropalle ei vaan sovi alkoholi. Ja oon miljoona kertaa mieluummin salilla kuin baarissa. Tai vaikka kotisohvalla herkuttelemassa kuin kittaamassa kaljaa 🙂

    cheatclean.blogspot.fi

    • Henu sanoo:

      Hyvä postaus. En tule varmasti koskaan ymmärtämään, mikä juomattomuudessa on niin outoa. Onko ennemmin täysin normaalia vetää “perseet” useimpina viikonloppuina kuin olla juomatta? Olen itse 18-vuotias, enkä ole hirveän montaa kertaa edes baarissa käynyt, toisin kuin ystäväni, jotka kovasti ihmettelevät asiaa. Toisinaan alkoholia jopa tyrkytetään: “Ottaisit säkin joskus.” “Voi sitä aina parit juoda”. Nojaa, nautin elämästäni enemmän ilman alkoholia 🙂

      • Pauliina sanoo:

        Sama homma. Samaan törmää, kun syö terveellisesti. Tuntuu, että töissä enemmän ihmetystä aiheuttaa mun kana ja parsakaali, kuin toisen työkaverin saarioisten roiskeläppä. 😀

        Itse myös törmäsin liian usein tähän tyrkyttämiseen. Hermothan siinä sitten meni ja lopetin kokonaan illanvieton kyseisten tyyppien kanssa. Ja hauska huomata, kuinka kyseiset tyypit ei enää osaa kutsua edes vaikka lauantaina katsomaan leffaa tai syömään.. ja miksi, no koska he ovat edelleenkin aina dokailemassa viikonloppuisin. Ja selvinpäinhän ihmisiä ei voi nähdä ilmeisesti.. 😀
        Pitäisi varmaan alkaa yllyttään näitä tyyppejä oleen selvinpäin… 😛

    • Pauliina sanoo:

      Joo! siis kun miettii, että 0,3 tölkissä siideriä/kaljaa on noin 150 kaloria. Eli kahdessa 300 kaloria.. neljässä 600 kaloria, jne.

      Niin mieluummin sitten vaikka syön tuon kalorimäärän edestä jotain hyvää!! 😀 4 kaljaa vai pussillinen salmiakkia.. hmmm, ei tarvii kauaa miettiä. 😀

  4. Tiina sanoo:

    Hyvin kirjoitettu juttu! Itse olen kans aiemmin ollu todella kova “bilettäjä” ja alkoholi maistui aika ankarasti. Sain lapsen kaksi vuotta sitten, joka tietenkin muutti jo heti raskaaksi tultuani elämäntavat. Nyt ois tietenkin taas “aikaa” käydä baareilemassa ja moni kaveri kyseleekin ulos, mutta enää ei kiinnosta! Enkä sanoisi että lapsi muutti ajattelutapani, vaan yleensäkin olen enemmän ja enemmän alkanut ajattelemaan terveyttäni ja se alkoholin juonti nyt ei oo oikeen terveellisimmästä päästä, eikä myöskään kaloreita ajatellen mitenkään järkevää. Myös mieheni appivanhemmat on kovia ottamaan alkoholia ( mutta eivät mitenkään ryyppää tai ole hirveitä sikoja kun juovat tms.) mutta on rajoittanut meillä yhteisellä mökillä käyntiä koska me (siis miehenikään ei paljon enää maistele alkoholia) ei vaan jakseta katsoa sitä alkoholin lipitystä ja sitä ainaista tuputtamista että ota nyt lasi viiniä ruoan kans, saunaolut jne jne. Ei kun ei. siinä tosiaan taitaa mennä monta vuotta että lähipiiri tottuu tuohon että ei maistu enää. Mun unelma viikonloppu on nykyään kotona laatu aikaa perheen kanssa, kotiaskareita, hyvää,laadukasta ruokaa ja illalla elokuvaa ja hieman jotain hyvää naposteltavaa, muuta ei tarvi! 🙂

    • Pauliina sanoo:

      Se on sitä, että kasvaa.. kasvaa aikuiseksi. Sä oo nyt äiti ja bilettäminen ei oo enää sun elämässä tärkeetä. Ja hieno kuulla, että ei ole kiva mennä alkoholia lipittävien appivanhempien luokse. Tiedän tasan tarkkaan mitä tarkoitat. Ja varsinkin kun yhtälöön laittaa vielä pienen lapsen, on syytäkin vältellä tuollaista seuraa. Vaikka siis ihmiset osaisivat käyttäytyä humalassa, niin se on lapselle varmasti ahdistavaa, kun ihmiset yhtäkkiä muuttavatkin käytöstään.

      Joo, se on jännä, kuinka nykyään mieluummin vaikka otan viikonloppuna askareeksi siivota vaatekaapin, kuin että lähtisin yöhön hillumaan! Tätäkö se aikuistuminen sitten on!? 😀

  5. Essi sanoo:

    Olipas ajankohtainen aihe….
    Olen aloittamassa yliopisto opinnot syyskuussa. Tiedossahan on että yliopisto porukka osaa juhlia- ja märästi!!!
    Itse tälläinen punttipirkko, alkoholi ei maistu eikä sovi elämäntilanteeseen. Mulla on jo mies,koira ja koti sekä urheilu.
    No mikä on sitten ongelma? Arvaa pelottaako etten saa yhtäkään kaveria kun olen se “pinnallinen fitnesspirkko” joka ei osallistu keskiviikkoisin ja sunnuntaisin ryyppyreissuihin… Mä todella pelkään että jään ilman kavereita :/

    • Pauliina sanoo:

      Mulla on vähän samaa pelkoa. Mutta toisaalta kun miettii, niin paremmin sä pääset tutustuun ihmiseen selvinpäin kuin humalassa. Pääset oikeasti pintaa syvemmälle. Ja mä oon niin jo kyllästynyt hengaan sellatteitten ihmisten kanssa, kenen kanssa ei voi tehdä mitään muuta kuin juoda, niin mulle riittää se yksikin hyvä tyyppi, kuka on samoilla linjoilla asioista, kuin minä.

      Mäkin, kuka oon 25-vuotias, mulla on myös mies, koira ja koti, plus työt ja treenit opiskelun ohelle, niin aika dokaamiselle ja bilettämiselle ei edes olisi. Mutta eiköhän asioilla oo tapana sutviutua. Vähintään sitten valmistut paremmin ja ajallaan, verrattuna niihin, ketkä vain dokailevat koko opiskeluajan. 😀

  6. zaigon sanoo:

    täällä ihan presiis samat ajatukset! aivan kuin olisin itse kirjoittanut tuon tekstin! nimimerkillä absolutisti vuodesta 2008

  7. Dips sanoo:

    My thoughts exactly 🙂 Sillä erotuksella, että en itse harrasta aktiivista saleilua, liikuntataustaa kyllä on, mutta paikkakunnanvaihdoksen ja kesän myötä paha laiskuus on iskenyt 😉

    Tykkään nähdä kavereita illanistujaisissa, ja yleensä voin ottaa pari lasia viiniä mutta se on sitten siinä. Siideri/kalja turvottaa älyttömästi, ja kalja on aika pahaa… Siidereitäkin otan yhden silloin tällöin mutta itselläni limsa ajaa aivan saman asian kuin alkoholijuomat. Nykyään olen sitten hyvin usein autokuskina, koska en jaksa selitellä kenellekään, etten ole absolutisti enkä tuomitse muiden juomista, vielä vähemmän olen mikään terveysintoilija mutta alkoholi ei vaan maistu. Tämänikäisenä edelleen huomaa, että ihmiset pitävät vähän tiukkapipona jos sanoo, että ei vaan ole tarvetta juoda 😀 Myönnän toki joskus olevani aika ärsyttävä, kun sanon jollekin kaljalavankantajakaverille, että itse huolestuisin jos kaljanjuonti perjantaisin olisi ruokaan verrattava pakottava tarve. 😀

    Toki itsellänikin löytyy ylilyöntejä nuoruudesta, ja olen huomannut, että yleensä kyseessä on joko a) yritys hukuttaa jotain murheita sekoilemalla tai b) hauskojen kännitarinoiden kalastelu.

    Varoitan jo etukäteen, että opiskelijaelämän alkaessa olet luultavasti enemmän outolintu kuin arkielämässä, koska “opiskelijaelämään nyt vaan kuuluu älytön juominen ja tuntemattomien kanssa sekoilu”… Itse lähdin opiskelujen alkaessa bileisiin lähinnä sen takia, että saisin kavereita ja tutustuisin paremmin ihmisiin, mutta alkoholin kanssa lotraamisen jätin suosiolla muutamaan kertaan. Vanhempana arvostaa kunnon yöunia ja hyvää ruokaa enempi kun oksentelua kadulle 😉 Itselläni oli viime toukokuuhun saakka lääkitys, jonka kanssa suositeltiin maltillista alkoholinkäyttöä tai mieluummin ei ollenkaan, joten sain hyvän syyn olla tekemättä ylilyöntejä. Toisaalta se on edelleen typerää, miksi kenelläkään tarvisi perustella sen kummemmin juomattomuuttaan? Antaa kaikkien kukkien kukkia jne ja jättää ihmettelyt omaan arvoonsa 😉
    Mutta opiskelijaelämä on kyllä kaikesta huolimatta melko kosteaa, itse olen yrittänyt osallistua “järkeviin” opiskelijaretkiin esim. yritysvierailuille, mutta valitettavasti niihinkin on ympätty yleensä siideritarjoilua, jotta saadaan houkuteltua muitakin mukaan… Argh 😀

    Mutta opiskelussa on kyllä paljon kivoja juttuja ilmankin alkoholia, osaat varmasti ajatuksinesi nauttia niistä enemmän kuin nuoremmat, joille opiskelu = bileet :D. Paljon tsemppiä tulevaan syksyyn ja kaikkea hyvää, tykkään lukea blogiasi vaikken mikään salihirmu olekaan, ajatuksesi kulkevat kuitenkin paljon samaa rataa kuin itselläni 🙂

    • Pauliina sanoo:

      Joo, vähän jo valmiiksi mietityttää, että olenko sitten ihan ulkopuolinen jos en juo. Mutta en siitä ota enempää stressiä, koska treenauksesta en luovu ja töissä tulen edelleen käymään, joten mulla on hyvät “tekosyyt” jo valmiina. 😀 Ja voin mennä selvinpäin bileisiin. 🙂

      Voi kiitos paljon! Yksi tuttuni sanoikin hyvin, että mulla on “Fitness”blogi. 😀 Mun mielestä aika osuvasti ilmaistu. 😀

  8. Viivi sanoo:

    Tosi hyvä teksti! Voin allekirjoittaa joka sanan.

  9. Nappe sanoo:

    Kuulostaa tosi tutulle tuo sun teksti:) Itsekkin tullut hilluttua baareissa viime vuodet miten sattuu ja nyt tässä kesän aikana tuntui, että alkaa lähteä koko homma käsistä ja yhä enemmän krapulapäivinä kärsin masennuksesta, koska tulee juotua aina liikaa, vaikka en olisikaan “nolannut” itseäni. Itseäni enemmän huolettaa alkoholin haitat, koska ei mitenkään tervettä ei ole juoda kerralla paljon. Itse olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota, että paljon on liikkeellä nuoria tyttöjä, jotka ovat vielä kokemattomia alkoholin kanssa ja ovat todella riskissä joutua kaupungilla ties minnekin. Onneksi itse on jo elänyt pahimman nuoruuden ohi ja osaa huolehtia niin, että ei juo muistia poikki.

    • Pauliina sanoo:

      Itselläkin oli aina vaivana tuo morkkis.. aina edellinen ilta jäi vaivaamaan, vaikka en olisikaan itseäni mitenkään nolannut. Kai se on se, kun tietää, ettei ole ollut ihan täpöillä oma itsensä. Ja kun tietää sen, kuinka kamalalta ihminen voi näyttää ja kuulosta humalassa ja aina on se pelko, että onkin enemmän humalassa, kuin kuvittelee olevansa. 😀

  10. salla sanoo:

    Moikka 🙂 hyvä kirjoitus sulla taas 🙂 itsellä kans alkoholin käyttö jäänyt todella vähäiseen. En kiellä alkoholia itsestäni mutta aika harvoin tulee juotua, varsinaisessa kännissä olen ollut viimeksi varmaan useampia vuosia sitten. Eikä ole ikävä. Mulla baarissa käynti on jäänyt pois kuin itsestään. Mä vaan niin paljon mielummin herään sillon sunnuntai aamuna virkeänä ja lähden jumppaan tai salille 🙂 tuntuu tavallaan huvittavalta, kun ihmiset silminnähden kauhistelee kun kerron että en edes muista milloin oon ollut baarissa. Mä vaan vihaan sitä oloa ja masista mikä juomisesta tulee. Lasi viiniä sillon tällöin on ihan jees, vaikka siitäkin nykyään melkein meinaa tulla vähän huono olo seuraavana päivänä. Ainoa mikä kans vähän harmittaa on se ettei tuu sellasta freestyle tanssimista mitä baareissa tulee tehtyä. Itsekään en tarvi alkoholia jotta lähtisin tanssimaan, mua vaan ei huvita valvoa neljään yöllä joten siksi en lähde baariin edes selvinpäin 😀 onneks on jumpat ja tanssitunnit 🙂 ehkä mä perustan joku päivä jonkun päivä-tanssimestan jossa jorataan päivisin ilman alkoholia 😉 t. Salla 🙂

    http://sallainwonderland.blogspot.fi

    • Pauliina sanoo:

      Joo, mullakin noi baarit vaan jäi ja yhtään en enää kaipaa. 🙂

      Hei hyvä idea!! 😀 tulisin niin joraileen sinne! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *