Kevyt suklaamousse
9.11.2013
Isänpäivä
10.11.2013
Show all

Motivaatio ja tulosten saavuttaminen.

Uni.

Motivaation pahin vihollinen on väsymys. Sen voin kertoa teille omasta kokemuksesta.

Kun väsyttää, mikään ei huvita ja keho huutaa makeaa ja hiilihydraatteja, siis polttoainetta, millä jaksaisi. 
Uni on paras ystäväsi. Olit sitten himourheilija tai et, nuku tarpeeksi. Vähintään 7-8 tuntia unta yössä.
Lihasten kasvatuksessa uni ja lepo on ensiasteisen tärkeää. Ilman lepoa, keho ei pääse palautumaan ja seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Ja pinna on kireällä. Liian vähän lepoa bodareilla saa aikaan kiukunpuuskia ja raivareita, eli ei siihen aina sitä horkkaa tarvita, hohoo.
Pidä siis huoli siitä, että arjen ja kaiken oravanpyörän keskella, nukut tarpeeksi ja varaat myös omaa aikaa. Juo vaikka teetä ja lue lempilehteäsi.. mitä tahansa, mikä on mielekästä ja rentouttavaa.
Mitä enemmän urheilet ja rääkkät lihasta, sitä tärkeämpää on lepo ja palautuminen. Valitettavasti viikonloput kannattaa varata kevyeeseen liikuntaan ja lepoon, eikä suinkaan rankkaan dokaamiseen.

Fun fact: Litra kossua on sama kuin paketillinen voita.

Positiivisuus. 
Pidä mielesi positiivisena. Meille suomalaisille se on helpommin sanottu kuin tehty. Jos ajatuksesi ovat negatiivisia, negatiivisia asioita myös tapahtuu. Yritä nähdä asioiden hyvät puolet ja keskity niihin. Usko itseesi ja puhu itsellesi kauniisti. Lopeta se mollaus. Niin itsesi, kuin muiden.
Joskus on hyvä  purkaa työstressiä ja kertoa siitä vittupää asiakkaasta… mutta voi myös olla, että hiillyt uudelleen kertoessasi asiasta ja se vain alkaa uudestaan vaivaamaan sinua. Mieti siis kaksi kertaa, ennenkö alat porisemaan. Kokeile kertoa jotain positiivista ja kivaa. Kehu ihmisiä ja varo, voit jopa saada kehuja takaisin. 🙂

Terve pää ja terve kroppa viihtyy samassa paketissa. Ja molemmat tukevat toisen hyvinvointia. Jos mieli on maassa, ei treenikään kulje. Toki joskus vihan voi kanavoida voimaksi salilla, mutta liian huono päivä taas verottaa voimia. Pidä siis huolta itsestäsi ja hyvinvoinnistasi kokonaisvailtaisesti. Riko epäterveelliset kaavat ja ala pitää huolta itsestäsi. Olet todellakin sen arvoinen. <3

*insecurity

Ruokarytmi.
Uusinpana buumina selkeästi on nyt paastoaminen. Aihe on kieltämättä mielenkiintoinen, enkä teilaa ideaa ihan täysin. Jopa ehkä toisia suosittelisin kokeilemaan. Minäkin aloitin laihduttamisen ateriankorvikkeilla ja sain siitä hyvän alkuboostin tähän hommaan. Silloin täytyy vaan pitää pää kylmänä ja päättää jaksaa ja jatkaa loppuun asti, jos niihin lähtee. 🙂

Mutta nykyistä treeniäni ja elämäntilannettani miettien, säännöllinen syöminen on ainakin minulle  nyt hyvä juttu. Minulle on tärkeää pitää verensokerit tasaisena ja että keho saa jatkuvasti tarpeeksi polttoainetta lihaskasvuun. Jokainen on varmaan joskus mennyt nälkäisenä kauppaan? Ja kotiin on tullut kaikennäköistä ylimääräistä. Noh, sitä se nälkä tekee.. eli meneppäs nälkäisenä jääkaapille, lautaselle tarttuu kaikkea epämääräistä. Kun ei päästää nälkää kasvamaan liian suureksi, riski sortumiseen ja ylensyömiseen on pienempi. Ja toinen tärkeä on etukäteen suunnittelu. Kun olet valmiiksi päättänyt mitä syöt ja vaikkapa jo tehnyt ruuan valmiiksi, saat nopeasti vatsasi täyteen ja retkahduksia ei satu.

Ja muista, syömättömyydellä et saavuta yhtään mitään. Se on hyvin yksinkertainen ja naiivi tapa YRITTÄÄ laihduttaa. Syö oikein ja syö hyvin… voi hyvin. 🙂

Nauti.

Nauti tekemisestäsi äläkä vain suorita. Esim. salilla, ota se omana aikana ja kuuntele hyvää musiikkia ja keskity aina tarkasti siihen lihasryhmään mitä teet. Jos tuijotat kelloa ja suoritat ohjelman läpi, alkaa homma varmasti viikkojen kuluessa maistua puulta ja lyöt hanskat tiskiin.
Muista myös sairastaa rauhassa. Jos olet kipeä, lepää. Se ei ole aika esittää sankaria. Teet itsellesi suuren palveluksen jos oikeasti nukut ja lepäät. Joskus tulee myös hetkiä, kun liikkuminen ei maistu, joko keksit tavan motivoida itsesi salille tai sitten vaan rehdisti jäät kotiin. Kyllä. Mutta tapaa tästä ei saa ottaa. Lintsauksesta tulee helposti tapa, jos siihen leikkiin lähtee, aina löytyy tekosyy olla menemättä. Mutta jos kerta toisensä jälkeen pakottaa itsensä rehkimään vaikka keho ja aikataulu ei antaisi periksi, lähtee koko jutulta pohja. Aina rehkiminen ei ole superkivaa ja nautinnollista, mutta kyllä siihen pitäisi aina olla tietynlainen palo ja syy miksi mennä. Toisinaan se oma harrastus voi kyllästyttää ja silloin on hyvä pitää pieni breikki ja jatkaa sen jälkeen uudella innolla.

nii, että nauti, saatana. 😀

Lopeta tekosyyt. (tärkein!!)

Jokaisella on tekosyitä, miksi ei laihdu tai miksi ei urheile. Useimmilla se on aika. Okei, salille kaikki eivät välttämättä ehdi, mutta se ei ole ainoa tapa liikkua. Ja KAIKILLA on aikaa syödä terveellisesti. Siihen eivät tekosyyt auta. Älä hautaa itseäsi tekosyiden alle. Ne ehkä vielä kuulostavat sinusta uskottavilta, mutta usko minua.. ne eivät riitä. Sinusta on laihduttamaan.
Olen kuullut kaikki tekosyyt laidasta laitaan ja yleisin on, että kun on menoa ja juhlaa ja pippaloa ja kissanristiäistä, niin ei voi vielä aloitta.. ei vielä, ei vielä, ei vielä. Eli, ymmärsinkö oikein, jos sinulla on lauantaina menoa, et voi syödä ma, ti, ke, to, pe, ja (su) terveellisesti? Naurettavaa.
Kyllä sitä voi aloittaa syömään terveellisesti ja edes yrittää laihduttaa. Sitten pitää vapaan kun on
ne pirun kissanristiäiset. Laihduttaminen ei estä sinua elämästä. Kalenterisi ei tarvitse olla tyhjä, jotta voisit alkaa laihduttamaan.

Paras tekosyy, mikä minua naurattaa edelleen on kun erään tuttuni kanssa keskustelin laihduttamisesta ja hän totesi, että niin kovasti haluaisi laihtua, mutta ei voi nyt aloittaa, koska haluaa jouluna syödä. Tämän keskustelun kävimme syyskuussa.

Herranjumala, minäkin aijon syödä jouluna 😀 Todellakin! Mutta ehdin vallanmainiosti vielä kiristelemään siihen asti. Huh huh ihmiset!

Toinen hauska syy, mikä tuli esiin dokumentissä, “Fat, sick and nearly dead”, oli että haluaa nauttia elämästä. Että ihan sama vaikka eläisi vain 50-55 vuotiaaksi, mutta jos sen saa elää nauttien aka syöden roskaruokaa, niin se riittää. Hmm, minä itseasiassa nautin elämästä tällä hetkellä aivan täpöillä, enemmän kuin koskaan. Mulle ruoka ja herkut ei ole enää se ainoa kiva juttu päivässä, vaan nautin olostani ja elostani koko ajan. Plus, nautin siitä ruoasta mitä syön tällä hetkellä, se on hyvää ja tekee minulle hyvää. Now that’s what I call a win-win situation.

hahhahahah, anteeks. En halua olla ilkeä, olen vain realisti. Tottakai ihmisillä on siis oikeasti lääketieteellisiä syitä, mutta ne eivät anna tekosyytä olla liikkumatta, syömättä oikein ja yrittämättä. Huom. minä itse olen ollut tuon kuvan tytön kokoinen ja tässä ollaan. No fucking excuses.
 WORD.
Tee tämä itsesi takia.
Älä laihduta, koska haluat sopia johonkin muottiin. Älä ala reenaamaan koska se on muodikasta. Tee se kaikki itsesi takia JA jos sitä tosissasi haluat. Kuulen siloin tällöin ivallisia kommentteja siitä, kuinka reenaus ja kisailu on nykyään niin kovasti muotia. Okei, niin on, mutta se ei saa minua heräämään kello kuusi aamulla lenkille sekä syömään oikein ja terveellisesti. Vaan se on ihan mun oma tahto. Sekä rakkaus ja kunnioitus mun kroppaa ja hyvinvointia kohtaan. Hienoja kenkiä käytetään, koska ne on muotia.. mutta tälläinen vaatii kuitenkin ehkä hieman enemmän. 🙂
Unohda kiusaajat. Okei, joskus salilla saa todellista lisäpontta, kun miettii sen koulukiusaajaan naamaa. Tämä toimii ehkä hetkellisenä ja lyhytaikaisena motivaattorina, mutta ei kanna sen enempää hedelmää. Unohda sellaiset ihmiset, se on heidän omaa epävarmuuttaan. Ei kukaan itseensä ja elämäänsä tyytyväinen ihminen lähde alistamaan ja mollamaan muita. Pikemminkin sinun tulisi katsoa häntä säälien, eikä hänen sinua. Sellaisiin ihmisiin ei kannata uhrata ajatuksiaan ja aikaansa, se on voitto heille. Tee muutos rakkaudesta itseäsi kohtaan, älä vihasta muita kohtaan.
Löydä oma tapasi.
Löydä oma tapasi laihduttaa, toiset tykkäävät mennä kaverin kanssa liikkumaan ja toiset ehdottomasti yksin. Itse tykkään reenata yksin tai sitten sen jos treenaan kaverin kanssa, pitää sen kaverin olla yhtä määrätietoinen, kuin minä, ellei jopa enemmän. Koutsin kanssa nyt tietty tulee se paras reeni (lue: kädet ei nouse viikkoon ilmaan). 
Sama ruokavalion kanssa, toinen saa hirveät kiksit jostain Jutan superdieetistä, kun taas toiselle se on hirveää tuskaa. Miksi syödä viikosta toiseen vaikkapa rahkaa, jos vihaa rahkaa? Maailma on eri tuotteita täynnä ja senkun menet ja löydät omat terveelliset juttusi.
Löydä myös oma lajisi. Kuntosali ei missään nimessä ole paras ja ainoa tapa liikkua, kokeile rohkeasti eri lajeja, etsi, löydä ja rakastu! 
Fiilistele ja ala uskoa itseesi

Fiilistele tulevaa muutostasi. Katsele motivoivia kuvia ja videota. Mieti, kuinka pääset shoppailemaan uusia vaatteita ja miltä tuntuu kun vaatteet vain sujahtavat päälle, ilman että jenkkakahvat tursuavat ja makkarat pilkottavat.  
Ja luota itseesi. Sinusta on siihen. Miksi luovutat, ennenkö edes yrität? Omaamme  paljon enemmän voimia ja tahtoa kuin uskommekaan. Älä missään nimessä ala säälimään ja väheksymään itseäsi, vaan oikeasti usko ja luota itseesi. En minäkään olisi uskonut aikoinani, että pystyn tälläiseen suoritukseen. Olin lihava ja laiska ihminen, kuka todellakin rakasti syömistä ja vihasi liikuntaa. Kuntoni ei kestänyt edes pienintäkään kävelylenkkiä.. ja tässä sitä kuitenkin ollaan. 
Ja muista, että sen motivaation täytyy lähteä sinusta itsestä. Okei, PT voi tehdä sinulle ohjelman, mutta se on sun tehtävä noudattaa sitä. Ei kukaan valmentaja tule keräämään sinua sängystä ylös ja vaihda sulle niitä sun nalle puh -pyjamia niken juoksutrikoisiin. Tai sunnuntai-iltana väijy verhon takana ja nakkaa ninjapotkulla sitä mars-patukkaa sun hyppysistä. Ei, se kaikki lähtee sinusta ja vain sinusta itsestäsi. Valmentaja saa krediitit hienosti suunnitellusta ohjelmasta (toivottavasti), mutta sinä kaikesta siitä tehdystä työstä ja tulosten saavuttamisesta sekä tahdonvoimasta. Ja ei ole mitään paskamaisempaa, kuin yrittää auttaa ihmistä, kenellä ei ole tarpeeksi motivaatiota tähän hommaan ja kuka on jo valmiiksi päättänyt, ettei hänellä ole tarpeeksi tahdonvoimaa. Se on sitten voi voi. Sittenpä olet onnellinen sen mars-patukkasi kanssa ja lopetat sen itkemisen siitä, kuinka sinua ottaa päähän olla lihava.
ristus siunaa mun vereni, mikä kroppa, grr!!

Hyväksy faktat ja ole realisti.
Laihtumiseen ei ole poppakonsteja. Piste. 
Mitä nopeammin hyväksyt sen faktan, sitä helpompaa elämästäsi tulee. Olisihan se toki hienoa maata sohvalla ja laihtua samalla. Mutta fakta on, että ne elämäntavat mitä olet tähän asti noudattanut, ovat sinut lihottaneet. Et voi vetää kahden viikon dieettiä ja palata entiseen. Okei, varmasti laihtuisit (nesteitä) sinä aikana, mutta entäs sen jälkeen?
Elämäntapojesi on muuttúttava. Siksi laihduttamista onkin hassua yrittää ajoittaa johonkin ajankohtaan, kun kalenterisi on tyhjä..  mitäpä jos heti tänään yrittäisit elää terveellisesti?
Joskus kestää toki saada itsensä motivoitua ja aloitettua homma, mutta mietippäs sitä, että mitä nopeammin aloitat, sitä nopeammin olet tavoitteessasi. Minäkin olisin voinu alottaa vasta tänään.. mut koska alotin jo aikasemmin, niin tässä ollaan.
Ja jos sinusta tuntuu, ettei sinusta ole tähän, niin älä ala tähän. Jos olet tyytyväinen itseesi, etkä kaipaa muutosta, älä muutu. Ainoa mihin pyytäisin kiinnittämään huomiota on terveytesi, sillä jos olet ylipainoinen, on se todennöisesti haitta terveydellesi. Muuten, anna palaa ja ole oma itsesi. Kaikkien ei todellakaan tarvitse mennä samaan muottiin.. ja sitä paitsi, kurvikkaat naiset ovat kuumia!
Upeita naisia kerrassaan. Mutta lyön satasesta vetoa, että hekin urheilevat säännöllisesti ja syövät terveellisesti. He tekevät sen vain omalla tavallaan. Tavalla, mikä sopii heille. 
Ole intohimoinen.
Mitä tahansa teetkin, tee se intohimolla ja ilolla. Rakastu elämänmuutokseesi. Hypetä ja ole innostunut. Toki ensimmäiset pari viikkoa menet uudessa laihdutusvimmassasi kuin tuulispää, mutta varmista, että palo hommaan myös pysyy. Mitä tahansa teetkin elämässäsi, älä ole tylsä!
Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle.
Et voi aina tehdä sitä, mikä on mukavaa ja tuttua, muuten et koskaan kehity. Ole rohkea ja tempaise. Salille liittyminenkin on jännittävää ja uutta, tiedän. Mutta anna mennä! Mene vaikka kaverin kanssa jos tuntuu liian epävarmalta aloittaa liikkuminen yksin. 🙂
 don’t be shy
Perhe & ystävät.

Kerää ympärillesi ymmärtäväinen tukiverkosto. Laihduttaminen on periatteessa aika itsekästä hommaa ja joudut tekemään sen takia uhrauksia. Voit joutua tukaliin tilanteisiin, missä joudut kieltäytymään herkkupöydän antimista ja saamaan päällesi vihasia katseita sen takia. Älä kuitenkaan tee asiasta suurta numeroa itseäsi korostaen, niin kaikki on hyvin. Olet päättänyt laihduttaa ja olla ilman herkkuja, piste. Se ei vaadi enempää selittelyjä. 
Huomaat pian, kuinka baarikaverisi jäävät pois kuvioista ja oikeat ystävät tukevat sinua koitoksessasi ja tulevat vaikkapa salaatin kanssa kylään. 😀 <3
Parisuhteelle toisen laihduttaminen voi olla rankkaa, mutta kunhan et turhaan pura itkunälkäpotkuraivareita toiseen, olet ansainnut toisen tuen ja olisi hassua jos ei terveellisiä elämäntapojasi tuettaisi. Ja et voi vaatia puolisoasi muuttumaan kanssasi, se on sitten hänen oma päätöksensä jos on niikseen. Jos hän tulee kotiin pitsan kanssa, niin tulkoot. Sinä vain kasvatat siinä kohtaa paremman itsekurin ja syöt sen v***n tonnikalasalaatin. Ei saa olla toisen riesa, että sinä aloitit laihdutuksen juuri nyt. Muuuutta, toki ymmärtäväinen puoliso on hienotunteinen ja ei tahallisesti taasen sinua kiusaa. Ja voit yrittää innostaa toista mukaan, mutta lopullinen päätös tulee häneltä itseltään. Pääasia, että välittää toisesta. Ah, syvällistä 😀 
Mieti, että miksi olet lihava.
Kuulostaa hassulta kysymykseltä, mihin tuntuisi olevan yksinkertainen vastaus.
Useimmiten kuitenkin todellinen vastaus löytyy pintaa syvemmältä. Siksi, ei tulisi ikinä mieleenikään mollata ylipainoista ihmistä hänen ulkomuodostaan. En voi tietää, mikä on johtanut siihen, että hän on siinä tilanteessa. ( Ja voin kertoa teille entisenä lihavana ihmisenä, että hitto, ei ole minulle mikään uutinen, että olen lihava! Omistan kyllä peilin ja haukkumisesi ei todellakaan saa minua menemään salille, pikemminkin mäkkärin jonoon hakemaan lohturuokaa! 😀 ) Toki syy voi olla niinkin yksinkertainen, kuin rakkaus ruokaa kohtaan, mutta epäterveellistä sekin. En siis tue lihavuutta, mutta tuen lihavia.
Laihduttaminen voi olla henkisesti hyvinkin rankkaa. Voit joutua kohtamaan asioita, mitä olet haudannut itseltäsi ja syömisellä yrität lääkitä. On myös hyvin rankkaa todeta se fakta, että ei perse, mä olen oikeasti lihava ja mun pitää laihduttaa. Mutta, kuinka hieno on sitten se tunne, kun olet tehnyt asialle jotain ja muuttanut tapojasi.
Eli, miten olisi pienen itsetutkiskelun paikka. 🙂
Matikka.
Yksi kilo on 7000 kaloria. Tarvitset siis sen verran kalorivajetta  laihtuaksesi yhden kilon. 
Keskivertonaisen peruskulutus on noin 2000 kaloria (selvitä omasi: työ ikä jne vaikuttavat).
Suklaalevyssä on 1100 kaloria, sipsipussissa 1200, pitsassa 1100 kaloria. Ei kuulosta sinänsä paljolta, mutta mietippäs näin:
Syöt joka viikko normaalisti, mutta vaikka kerran viikossa siihen LISÄNÄ pitsan tai sitten pitkin viikkoa napostellen jotain pientä ja syöt viikossa 1000 ylimääräistä kaloria. Lihot alle 2 kk kilon eli vuodessa 6-7 kiloa.
Viime viikon aamulenkeillä (5kpl eli noin 20km) kulutin yhteensä noin 700 kaloria. Jos söisin huonosti, ei se olisi mitään, yksi iso ateria ehkä (nyt ei siis puhuta muista lenkkeilyn terveysvaikutuksista, että lepo vaan siellä :D)… mutta kun syönkin vähemmän kuin kulutan, on se iso lisä laihdutukseen.
Eli, liikunta ja toimiva ruokavalio yhdessä auttavat pitämään motivaatiota yllä. Jos tekee viikottain ison työn kroppansa eteen salilla ja lenkkipolulla, ei sitä halua hukata huonolla ruokavaliolla. Ja jos taas syö jo oikein ja hyvin, miksei pistäisi kirsikkaa kakun päälle ja salilla vielä muokkaisi kroppansa juuri sellaiseksi kuin haluaa. Aikas mahtavaa! 
Something to think about 🙂
Tässä vielä motivaatiopläjäys!

 21 v. 

Jos joku olit tuolloin sanonu mulle, et tuun näyttään tältä, miltä nykyään näytän.. olisin nauranu vedet silmissä, että älä puhu paskaa. Ja tässä sitä kuitenkin nykyään ollaan:
24 v.

Joten.
Kysyn vielä kerran.
What’s your excuse?





5 Comments

  1. […] Motivaatio & tulosten saavuttaminen  […]

  2. Minni sanoo:

    WAU. Törmäsin blogiisi muutama päivä sitten ja kyllä on tullut selattua ja luettua ja ihailtua. En voi muuta sanoa kun että hemmetti, olet kyllä upea nainen ja mielettömän muutoksen olet tehnyt! 🙂 Nostan hattua!

    Osaan samaistua jotenkin todella paljon tarinaasi, vaikka omani on varsin erilainen. Elin itse myös parikymppisenä hyvin railakasta elämää enkä pitänyt huolta itsestäni. Masennus sai unohtamaan saliharrastuksen ja kääntymään alkoholin sekä roskaruoan puoleen. Painoa kertyi. Valitettavasti itselläni “laihdutus-herätys” johti anoreksiaan, jonka kanssa on tullut painiskeltua viimeiset pari vuotta, kunnes viime kesänä löysin vihdoin todellisen motivaation nousta siitäkin suosta. Puolen vuoden aikana olen nostanut painoni takaisin normaaliin, +15kg viime kesästä eli aika hurja muutos tämäkin. No, nyt olen palailemassa vanhan rakkaan saliharrastuksen pariin paljon oppineena ja hurjasti kokeneempana. Rakkaus ja arvostus omaa kroppaa kohtaan on rakentumassa hiljalleen kaiken kaltoinkohtelun ja vihan jälkeen. Tuntuu mielettömän hyvältä pystyä taas nauttimaan aidosti liikunnasta ja riittävästä, terveellisestä syömisestä. Surkastuneiden lihasten tilalle olisi mahtavaa joskus saada lihaa ja muotoa takaisin, eli ei muuta kun punttia nousemaan 🙂

    Suuri kiitos inspiraatiosta ja ihanan positiivisesta ja kiinnostavasta blogistasi, jään ehdottomasti seuraamaan! <3

    • Pauliina sanoo:

      Ihana viesti <3

      Tollanen railakas elämä voi olla kivaakin.. tiettyyn pisteeseen asti. Mulla ainakin tuli sellanen piste, että oli vaan tosi tyhjä olo ja huomasi, et täytyykin alkaa pikkuhiljaa kasvaan myös aikuiseksi. Onhan se hyvä saada nuorena noi bilettämiset pois alta, mutta on se jossain kohtaa tosiaan kasvettava myös aikuiseksi. Tai mulle toi elämä ei ainakaan enää siis sopinut. 🙂

      Toi oman kropan arvostus on niin tärkeetä. Muista ton kaiken keskellä myös puhua ittelles nätisti.. ittellä ainakin tulee liian luonnostaan toi ittensä mollaaminen vaikkapa epäonnistumisen kohdalla. Ja se ei auta yhtään. 🙂

      Ihanaa kuulla, että oot myöskin alkanu elämään terveemmin. Oli se lihavuus tai laihuus, niin ääripää ei ole koskaan hyvä juttu. Tosin koet varmasti, ettei sua oteta niin tosissaan? Mulle on muutama todella laiha kaveri harmitellu sitä, että oletetaan, että tollainen olis helppo korjata. Että senkun alkaa syömään enemmän. Ei, kyllä se vaatii ihan yhtälailla uuden opettelua, kuin laihtuminenkin.

      Mutta tossa vaiheessa jos vaan sinnikkäästi syöt ja treenaat oikein niin tuloksia tulee ihan kiljumalla.. kun lähdetään ihan nollista, niin kehitys on nopeeta.. mikä varmasti motivoi sua ihan hirveesti! 🙂 Huurrrrjat tsempin sinne ja kiitos ihanasta kommentista!! <3

      • Minni sanoo:

        Kiitos ihanasta vastauksesta! <3 Kyllä mun ongelmat on otettu ihan tosissaan, kyse ei ole ollut vain laihuudesta, vaan ihan vakavasta psyykkisestä sairaudesta ja terveyden vaarantavasta alipainosta. Viime kesänä kunto pääsi niin pahaksi, että jouduin sairaalahoitoon. Jouduin myös olemaan puoli vuotta pois töistä ja muuttamaan takaisin vanhempien luo huonommassa vaiheessa, kun en vain pystynyt huolehtimaan itsestäni enää ollenkaan. Olisin kuollut yksin. Onneksi vanhemmat, perhe ja mies on ollut tukena koko matkan, siitä voin olla todella kiitollinen! Yksityisellä syömishäiriöklinikalla olen käynyt jo melkein kaksi vuotta ja varmasti tarvitsen apua vielä kauan, mutta eteenpäin mennään kuitenkin! 🙂

        Nyt tosiaan hirveä hinku saada kehoon sitä tervettä voimaa, energiaa ja sporttisempaa ulkonäköä 🙂 Tätä sun muutosta ja upeaa kuntoa kun katselee niin motivaatio senkun vaan nousee! <3 Vielä kerran täytyy sanoa että olet ihan mielettömän kaunis nainen ja saat kyllä olla hemmetin ylpeä tästä työstä minkä olet oman hyvinvointisi eteen tehnyt!

        • Pauliina sanoo:

          Oot kyllä vahva mimmi. Ja ihanaa, että tuollainen tukiverkosto löytyy. En pysty edes käsittämään, että mitä oot käyny läpi.. ja kun varmasti tuut jollain tapaa kantaan asiaa mukanas lopun ikääsi.

          Vau, jos saat musta motivaatioo! Kiitos tosi paljon! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *